Sosiaaliturva http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133166/all Fri, 26 Oct 2018 15:47:01 +0300 fi Kysymys syrjäytymisen syistä jakaa puolueita http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263183-kysymys-syrjaytymisen-syista-jakaa-puolueita <p>Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura (yhteistyössä kansanedustaja, vpj Katri Kulmunin kanssa) järjesti paneelikeskustelun sosiaaliturvan uudistamisesta, joka käytiin tänään aamulla Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Keskustelussa oli mukana edustajat kaikista niistä puolueista, jotka ovat kevään ja syksyn mittaan esittäneet omaperäisiä ja merkittäviä avauksia sosiaaliturvan uudistamiseksi. Katri Kulmunin lisäksi keskustelussa olivat mukana Juhana Vartiainen (kok.), Asmo Maanselkä (kd.), Ville Ylikahri (vihr.) ja Matias Mäkynen (sd.).</p> <p>Keskustelu oli erittäin onnistunut ja se tarjosi oivan tilaisuuden hahmottaa sosiaaliturvan uudistamisen keskeisiä kysymyksiä. Puolueet ovat merkittävässä asemassa sosiaaliturvan uudistamisprosessissa, koska niiden linjauksista voidaan käydä julkista keskustelua ja ihmiset voivat vaikuttaa linjausten välisiin voimasuhteisiin äänestämällä. Kaikki ymmärtävät, että poliittiset reformit ovat kompromisseja mutta sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että ensin on hahmotettava mistä keskustellaan, kun keskustellaan sosiaaliturvan uudistamisesta.</p> <p><strong>Keskeiseksi tänään nousi kysymys siitä, mikä on sosiaaliturvan luonne yhteiskunnassa:</strong> onko se osa ratkaisua vai osa ongelmaa? Tämä on ikuisuuskysymys toki, mutta on tärkeää huomata, että se nousee esille ajankohtaisessa keskustelussa. Puolueet oikealla laidalla ovat taipuvaisia ajattelemaan, että sosiaaliturva ylläpitää syrjäytymistä. Tämän päivän keskustelussa Asmo Maanselkä sanoi hieman ironisesti, että perustulo olisi &rdquo;nuorten miesten kotihoidon tuki&rdquo;. Hän viittasi siihen, että vastikkeeton sosiaaliturva johtaisi siihen, että nuoret miehet saattaisivat jäädä kotisohvalle pelaamaan pelikonsoleita, jos sosiaaliturvalle ei olisi mitään ehtoja. (KD:n kannustavan perusturvan malli tämän linkin takana:&nbsp;https://www.kd.fi/politiikka/kannustava-perusturva/)</p> <p>Vartiainen korosti sosiaaliturvan etujen ja hyvinvointivaltion rahoituksen tasapainoa. Jos haluamme hyvinvointivaltion laajan palvelupaketin kaikille antaa, meidän on samalla huolehdittava siitä, että se voidaan rahoittaa. Koska saamme paljon yhteiskunnalta, yhteiskunnalla on &rdquo;saatava&rdquo; &nbsp;meidän työpanoksestamme. Pitää ymmärtää, että samat suomalaiset, jotka saavat hyvinvointivaltion palvelut, myös rahoittavat ne, tosin elinkaaren eri vaiheissa. Ikääntymisen aikana sosiaalipolitiikka ei enää ole vain etujen parantamista, vaan sosiaalipolitiikka on muotoiltava niin, että työnteon kannustimet pysyvät riittävinä.</p> <p>Maanselältä mieleni tekisi kysyä, onko hän miettinyt rakenteita? Pohjoismaisessa sosiaaliturvassa on nimittäin perinteisesti ollut se ajatus, että tuloja uudelleenjakava sosiaaliturva ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Rakenteet ja kasautuvat sosiaaliset ongelmat luovat syrjäytymistä ja jos sosiaaliturvan avulla voimme ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasautumista, vähennämme syrjäytymistä koko yhteiskunnan tasolla. Jos koko yhteiskunnallisen kehityksen päämääränä on luoda vapauksia yksilötasolla, jotta ihmiset voisivat toteuttaa itseään (kannattaako Maanselkä liberalismia?), voimmeko silloin asettaa byrokraattisia, yksilön valinnanvapautta kaventavia ehtoja sosiaaliturvalle?</p> <p>Vartiaiselta haluaisin kysyä seuraavaa: mitä jos lähtisimme purkamaan sosiaaliturvan syyperusteisuutta niin että purkaisimme sellaisen syyperusteisuuden, joka luo ja ylläpitää turhaa byrokratiaa? Voisimmeko ajatella, että sosiaaliturvan laukaiseva vakuutustapahtuma olisi pienituloisuus? Siis jos ihmisellä ei olisi riittävästi rahaa, hän olisi oikeutettu sosiaaliturvaan. Yksinkertainen, mutta mahdollisesti vallankumouksellinen ajatus.</p> <p><strong>Vihreiden ja keskustan ajama perustulo </strong>olisi tämänsuuntainen sosiaaliturva (Vihreiden malli: <a href="https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo" title="https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo">https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo</a>). Myös negatiivinen tulovero, jonka voisi yhdistää työntekoon niin että nettotulot kasvaisivat lineaarisesti bruttotulojen lisääntyessä, olisi tämäntyyppinen sosiaaliturvan muoto. Minimitaso vastaisi nykyistä työmarkkinatuen tasoa ja etuuteen voisi yhdistää myös toimeentulotuen perusosan.&nbsp;</p> <p>Tämä ei tarkoittaisi siirtymistä brittiläistyyppiseen tarveharkintaiseen järjestelmään. Voisimme säilyttää vakuutusmaksut niin, että ansiosidonnainen sosiaaliturva pysyisi, mutta sen kriteerinä olisi nimenomaan vakuutusmaksut ja ansiohistoria: mitä enemmän ihminen on ansainnut ja mitä enemmän vakuutusmaksuja hän on maksanut, sitä suurempi olisi hänen sosiaaliturvansa. Tällöin sosiaaliturvaa ei määriteltäisi erikseen esimerkiksi yrittäjien ja palkansaajien osalta, eikä sosiaaliturvan saantiedellytyksenä olisi myöskään byrokraattista työvoimapoliittista lausuntoa, minkä yhteydessä moni ihminen kohtaa TE-toimiston virkailijoiden mielivaltaa.</p> <p>Tanskassa on edetty tähän suuntaan viime vuonna toteutetussa <a href="https://www.google.com/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=5&amp;ved=2ahUKEwjO45qxjqTeAhVEBiwKHdRECEIQFjAEegQIAxAC&amp;url=http%3A%2F%2Fec.europa.eu%2Fsocial%2FBlobServlet%3FdocId%3D17993%26langId%3Den&amp;usg=AOvVaw1Pao04U2p8LVp1gobPqWCL">sosiaaliturvan uudistuksessa</a>, minkä yhteydessä yhdistettiin yrittäjien ja palkansaajien ansiosidonnainen sosiaaliturva.</p> <p><strong>SDP ja AY-liike ei perinteisesti ole innostunut vastikkeettomasta sosiaaliturvasta.</strong> Tämän päivän keskustelussa Matias Mäkynen kuitenkin kallistui vihreiden ja keskustan kanssa samaan suuntaan, eli hän kannatti vapautta esimerkiksi työttömille suunnattujen palveluiden suunnittelemisessa (<a href="https://sdp.fi/fi/yleisturva/">https://sdp.fi/fi/yleisturva/)</a>. Hän otti etäisyyttä aktiivimalliin, joka sanktioiden ja karenssien uhalla patistaa ihmisiä palveluiden tai lyhyiden työsuhteiden piiriin.</p> <p>Tässä yhteydessä pitää kuitenkin olla tarkkana, koska ratkaisevia ovat ne ehdot, jotka kirjataan lakiin. Nykylain yhteydessä on usein kuultu hurskaita sanoja työttömien osallistamisesta ja osallistavasta sosiaaliturvasta, mutta jos laissa on muotoiltu sanktiot ja valtuudet virkailijoille alentaa tuen tasoa, mikäli henkilö ei osallistu palveluihin, hurskailu menettää merkityksensä ja rangaistuksen uhka leijailee jokaisen TE-toimiston ja sosiaalitoimiston kohtaamisen yhteydessä.</p> <p>Kaikki puolueet näyttäisivät olevan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvan byrokratiaa pitää purkaa ja että järjestelmää pitää yhdenmukaistaa. Katri Kulmuni sanoi, että Suomessa on kaksi asiantuntijaa jotka tuntevat nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohdat ja heistäkin toinen vain luulee tuntevansa. Vertaus on ilmeisesti peräisin kuntien valtionosuusjärjestelmästä käydystä keskustelusta.</p> <p>Tämän päivän keskustelussa ei puhuttu kovin paljoa tulojen uudelleenjaosta. Se on kuitenkin myös oleellinen osa sosiaaliturvaa ja tulojen uudelleenjaolla voimme vaikuttaa rakenteisiin ja sosiaalisten ongelmien jakautumiseen. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että mitä korkeampi sosiaaliturvan taso on, sitä enemmän se tasoittaa tuloeroja. Tietysti myös verotus on tärkeä tässä yhteydessä. Verotus voi olla progressiivinen, eli tuloeroja tasoittava tai regressiivinen, eli tuloeroja lisäävä. Taloustieteilijät haluavat tyypillisesti, että tuloeroja pitäisi lisätä talouskasvun nimissä, mutta perinteinen pohjoismainen sosiaalipolitiikka on taas tähdännyt tuloerojen tasaamiseen.</p> <p>Ehkä jatkossa poliitikot voivat myös keskustella sosiaalisista ongelmista ja syrjäytymisestä yhteiskunnallisella tasolla. Nyt kun talous kasvaa ja jakovaraa on enemmän kuin ennen, voimme uudella tavalla panostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja syrjäytymisen vähentämiseen.</p> <p>(muokattu 27.10. klo 15:57 kohtaa missä referoidaan Juhana Vartiaista)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura (yhteistyössä kansanedustaja, vpj Katri Kulmunin kanssa) järjesti paneelikeskustelun sosiaaliturvan uudistamisesta, joka käytiin tänään aamulla Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Keskustelussa oli mukana edustajat kaikista niistä puolueista, jotka ovat kevään ja syksyn mittaan esittäneet omaperäisiä ja merkittäviä avauksia sosiaaliturvan uudistamiseksi. Katri Kulmunin lisäksi keskustelussa olivat mukana Juhana Vartiainen (kok.), Asmo Maanselkä (kd.), Ville Ylikahri (vihr.) ja Matias Mäkynen (sd.).

Keskustelu oli erittäin onnistunut ja se tarjosi oivan tilaisuuden hahmottaa sosiaaliturvan uudistamisen keskeisiä kysymyksiä. Puolueet ovat merkittävässä asemassa sosiaaliturvan uudistamisprosessissa, koska niiden linjauksista voidaan käydä julkista keskustelua ja ihmiset voivat vaikuttaa linjausten välisiin voimasuhteisiin äänestämällä. Kaikki ymmärtävät, että poliittiset reformit ovat kompromisseja mutta sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että ensin on hahmotettava mistä keskustellaan, kun keskustellaan sosiaaliturvan uudistamisesta.

Keskeiseksi tänään nousi kysymys siitä, mikä on sosiaaliturvan luonne yhteiskunnassa: onko se osa ratkaisua vai osa ongelmaa? Tämä on ikuisuuskysymys toki, mutta on tärkeää huomata, että se nousee esille ajankohtaisessa keskustelussa. Puolueet oikealla laidalla ovat taipuvaisia ajattelemaan, että sosiaaliturva ylläpitää syrjäytymistä. Tämän päivän keskustelussa Asmo Maanselkä sanoi hieman ironisesti, että perustulo olisi ”nuorten miesten kotihoidon tuki”. Hän viittasi siihen, että vastikkeeton sosiaaliturva johtaisi siihen, että nuoret miehet saattaisivat jäädä kotisohvalle pelaamaan pelikonsoleita, jos sosiaaliturvalle ei olisi mitään ehtoja. (KD:n kannustavan perusturvan malli tämän linkin takana: https://www.kd.fi/politiikka/kannustava-perusturva/)

Vartiainen korosti sosiaaliturvan etujen ja hyvinvointivaltion rahoituksen tasapainoa. Jos haluamme hyvinvointivaltion laajan palvelupaketin kaikille antaa, meidän on samalla huolehdittava siitä, että se voidaan rahoittaa. Koska saamme paljon yhteiskunnalta, yhteiskunnalla on ”saatava”  meidän työpanoksestamme. Pitää ymmärtää, että samat suomalaiset, jotka saavat hyvinvointivaltion palvelut, myös rahoittavat ne, tosin elinkaaren eri vaiheissa. Ikääntymisen aikana sosiaalipolitiikka ei enää ole vain etujen parantamista, vaan sosiaalipolitiikka on muotoiltava niin, että työnteon kannustimet pysyvät riittävinä.

Maanselältä mieleni tekisi kysyä, onko hän miettinyt rakenteita? Pohjoismaisessa sosiaaliturvassa on nimittäin perinteisesti ollut se ajatus, että tuloja uudelleenjakava sosiaaliturva ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Rakenteet ja kasautuvat sosiaaliset ongelmat luovat syrjäytymistä ja jos sosiaaliturvan avulla voimme ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasautumista, vähennämme syrjäytymistä koko yhteiskunnan tasolla. Jos koko yhteiskunnallisen kehityksen päämääränä on luoda vapauksia yksilötasolla, jotta ihmiset voisivat toteuttaa itseään (kannattaako Maanselkä liberalismia?), voimmeko silloin asettaa byrokraattisia, yksilön valinnanvapautta kaventavia ehtoja sosiaaliturvalle?

Vartiaiselta haluaisin kysyä seuraavaa: mitä jos lähtisimme purkamaan sosiaaliturvan syyperusteisuutta niin että purkaisimme sellaisen syyperusteisuuden, joka luo ja ylläpitää turhaa byrokratiaa? Voisimmeko ajatella, että sosiaaliturvan laukaiseva vakuutustapahtuma olisi pienituloisuus? Siis jos ihmisellä ei olisi riittävästi rahaa, hän olisi oikeutettu sosiaaliturvaan. Yksinkertainen, mutta mahdollisesti vallankumouksellinen ajatus.

Vihreiden ja keskustan ajama perustulo olisi tämänsuuntainen sosiaaliturva (Vihreiden malli: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo). Myös negatiivinen tulovero, jonka voisi yhdistää työntekoon niin että nettotulot kasvaisivat lineaarisesti bruttotulojen lisääntyessä, olisi tämäntyyppinen sosiaaliturvan muoto. Minimitaso vastaisi nykyistä työmarkkinatuen tasoa ja etuuteen voisi yhdistää myös toimeentulotuen perusosan. 

Tämä ei tarkoittaisi siirtymistä brittiläistyyppiseen tarveharkintaiseen järjestelmään. Voisimme säilyttää vakuutusmaksut niin, että ansiosidonnainen sosiaaliturva pysyisi, mutta sen kriteerinä olisi nimenomaan vakuutusmaksut ja ansiohistoria: mitä enemmän ihminen on ansainnut ja mitä enemmän vakuutusmaksuja hän on maksanut, sitä suurempi olisi hänen sosiaaliturvansa. Tällöin sosiaaliturvaa ei määriteltäisi erikseen esimerkiksi yrittäjien ja palkansaajien osalta, eikä sosiaaliturvan saantiedellytyksenä olisi myöskään byrokraattista työvoimapoliittista lausuntoa, minkä yhteydessä moni ihminen kohtaa TE-toimiston virkailijoiden mielivaltaa.

Tanskassa on edetty tähän suuntaan viime vuonna toteutetussa sosiaaliturvan uudistuksessa, minkä yhteydessä yhdistettiin yrittäjien ja palkansaajien ansiosidonnainen sosiaaliturva.

SDP ja AY-liike ei perinteisesti ole innostunut vastikkeettomasta sosiaaliturvasta. Tämän päivän keskustelussa Matias Mäkynen kuitenkin kallistui vihreiden ja keskustan kanssa samaan suuntaan, eli hän kannatti vapautta esimerkiksi työttömille suunnattujen palveluiden suunnittelemisessa (https://sdp.fi/fi/yleisturva/). Hän otti etäisyyttä aktiivimalliin, joka sanktioiden ja karenssien uhalla patistaa ihmisiä palveluiden tai lyhyiden työsuhteiden piiriin.

Tässä yhteydessä pitää kuitenkin olla tarkkana, koska ratkaisevia ovat ne ehdot, jotka kirjataan lakiin. Nykylain yhteydessä on usein kuultu hurskaita sanoja työttömien osallistamisesta ja osallistavasta sosiaaliturvasta, mutta jos laissa on muotoiltu sanktiot ja valtuudet virkailijoille alentaa tuen tasoa, mikäli henkilö ei osallistu palveluihin, hurskailu menettää merkityksensä ja rangaistuksen uhka leijailee jokaisen TE-toimiston ja sosiaalitoimiston kohtaamisen yhteydessä.

Kaikki puolueet näyttäisivät olevan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvan byrokratiaa pitää purkaa ja että järjestelmää pitää yhdenmukaistaa. Katri Kulmuni sanoi, että Suomessa on kaksi asiantuntijaa jotka tuntevat nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohdat ja heistäkin toinen vain luulee tuntevansa. Vertaus on ilmeisesti peräisin kuntien valtionosuusjärjestelmästä käydystä keskustelusta.

Tämän päivän keskustelussa ei puhuttu kovin paljoa tulojen uudelleenjaosta. Se on kuitenkin myös oleellinen osa sosiaaliturvaa ja tulojen uudelleenjaolla voimme vaikuttaa rakenteisiin ja sosiaalisten ongelmien jakautumiseen. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että mitä korkeampi sosiaaliturvan taso on, sitä enemmän se tasoittaa tuloeroja. Tietysti myös verotus on tärkeä tässä yhteydessä. Verotus voi olla progressiivinen, eli tuloeroja tasoittava tai regressiivinen, eli tuloeroja lisäävä. Taloustieteilijät haluavat tyypillisesti, että tuloeroja pitäisi lisätä talouskasvun nimissä, mutta perinteinen pohjoismainen sosiaalipolitiikka on taas tähdännyt tuloerojen tasaamiseen.

Ehkä jatkossa poliitikot voivat myös keskustella sosiaalisista ongelmista ja syrjäytymisestä yhteiskunnallisella tasolla. Nyt kun talous kasvaa ja jakovaraa on enemmän kuin ennen, voimme uudella tavalla panostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja syrjäytymisen vähentämiseen.

(muokattu 27.10. klo 15:57 kohtaa missä referoidaan Juhana Vartiaista)

]]>
1 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263183-kysymys-syrjaytymisen-syista-jakaa-puolueita#comments köyhyys Sosiaaliturva Syrjäytyminen Tuloerot Fri, 26 Oct 2018 12:47:01 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263183-kysymys-syrjaytymisen-syista-jakaa-puolueita
Perusturvan uudistaminen: keskustan mallia luomassa http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262319-perusturvan-uudistaminen-keskustan-mallia-luomassa <p>Eilen oli taas keskustan perusturvaryhmän kokous, tällä kertaa alustajana Olli Kangas, joka esitti viisaita ja tasapainoisia näkemyksiä sosiaaliturvan uudistamisesta.</p><p>Vaikuttaisi siltä, että ryhmässämme on valmiutta tarkastella kriittisesti sekä sosiaaliturvan syyperusteisuutta, että vastikkeellisuutta. Syyperustaisuus näkyy ihmisille kategorioina ja kriteereinä, kuka on oikeutettu sosiaaliturvaan missäkin elämäntilanteessa (sairaus, työttömyys, vanhuus, työkyvyttömyys). Vastikkeellisuus taas tarkoittaa sanktioita, eli etuuden taso voi laskea, jos ei tottele viranomaisten toiveita ja määräyksiä.</p><p>Tästä olen iloinen. Olen itse suhtautunut ja suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti sekä syyperustaisuuteen, että vastikkeellisuuteen. Molemmat piirteet ovat aikansa eläneitä ja sosiaaliturvaa pitää minusta kehittää niin että se luo vapausasteita ihmisille ja luottamusta siihen, että toimeentulo on turvattu jokaisessa elämäntilanteessa, nyt ja tulevaisuudessa.</p><p>Tällainen sosiaaliturva &ndash; mahdollisesti tulonjaon tasaamiseen sekä verotuksen, että sosiaaliturvan kautta lisäisi myös yhteiskunnallista vakautta, mikä olisi tässä ajassa erittäin tärkeää. Viimeisimpänä muistutuksena siitä, että yhteiskunnalliset olomme muistuttavat Eurooppaa 1930-luvulla ovat Brasilian presidentinvaalit, missä vahvana ehdokkaana on fasisti, joka ei piittaa ihmisoikeuksista vaan lietsoo vihaa ja väkivaltaa.</p><p>Mutta se mitä pohdin tällä hetkellä, on perusturvaryhmässämme, on meidän suuri tarve suorittaa mikrosimulaatio suunnitellusta sosiaaliturvamallista. Mikrosimulaatio tehdään yhdistämällä tilastollinen malli empiiriseen aineistoon. Tilastolliseen malliin voi syöttää esimerkiksi eri sosiaaliturvan tasoja ja sitten malli laskee työllisyysvaikutuksia ja vaikutuksia valtiontalouteen ja tulonjakovaikutuksia koko väestön tasolla.</p><p>En ole yhtään vakuuttunut siitä, että meidän tarvitsisi tässä vaiheessa tehdä vielä mikrosimulaatiota. Minusta se kuuluisi vasta toimeenpanovaiheeseen, kun olemme ensin päättäneet periaatteellisista linjauksista ja siitä mitä sosiaaliturvan uudistamisella tavoitellaan. Osaisiko joku asiaa tunteva avata minulle miksi mikrosimulaatioita tarvittaisiin jo tässä vaiheessa? Ymmärrän, että valtiontalous on tärkeä asia ja se, että saamme järkevät euromäärät ja tasot sosiaaliturvamallille, mutta sittenkin minusta mahdollinen mikrosimulaatio kuuluisi toimeenpanovaiheeseen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen oli taas keskustan perusturvaryhmän kokous, tällä kertaa alustajana Olli Kangas, joka esitti viisaita ja tasapainoisia näkemyksiä sosiaaliturvan uudistamisesta.

Vaikuttaisi siltä, että ryhmässämme on valmiutta tarkastella kriittisesti sekä sosiaaliturvan syyperusteisuutta, että vastikkeellisuutta. Syyperustaisuus näkyy ihmisille kategorioina ja kriteereinä, kuka on oikeutettu sosiaaliturvaan missäkin elämäntilanteessa (sairaus, työttömyys, vanhuus, työkyvyttömyys). Vastikkeellisuus taas tarkoittaa sanktioita, eli etuuden taso voi laskea, jos ei tottele viranomaisten toiveita ja määräyksiä.

Tästä olen iloinen. Olen itse suhtautunut ja suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti sekä syyperustaisuuteen, että vastikkeellisuuteen. Molemmat piirteet ovat aikansa eläneitä ja sosiaaliturvaa pitää minusta kehittää niin että se luo vapausasteita ihmisille ja luottamusta siihen, että toimeentulo on turvattu jokaisessa elämäntilanteessa, nyt ja tulevaisuudessa.

Tällainen sosiaaliturva – mahdollisesti tulonjaon tasaamiseen sekä verotuksen, että sosiaaliturvan kautta lisäisi myös yhteiskunnallista vakautta, mikä olisi tässä ajassa erittäin tärkeää. Viimeisimpänä muistutuksena siitä, että yhteiskunnalliset olomme muistuttavat Eurooppaa 1930-luvulla ovat Brasilian presidentinvaalit, missä vahvana ehdokkaana on fasisti, joka ei piittaa ihmisoikeuksista vaan lietsoo vihaa ja väkivaltaa.

Mutta se mitä pohdin tällä hetkellä, on perusturvaryhmässämme, on meidän suuri tarve suorittaa mikrosimulaatio suunnitellusta sosiaaliturvamallista. Mikrosimulaatio tehdään yhdistämällä tilastollinen malli empiiriseen aineistoon. Tilastolliseen malliin voi syöttää esimerkiksi eri sosiaaliturvan tasoja ja sitten malli laskee työllisyysvaikutuksia ja vaikutuksia valtiontalouteen ja tulonjakovaikutuksia koko väestön tasolla.

En ole yhtään vakuuttunut siitä, että meidän tarvitsisi tässä vaiheessa tehdä vielä mikrosimulaatiota. Minusta se kuuluisi vasta toimeenpanovaiheeseen, kun olemme ensin päättäneet periaatteellisista linjauksista ja siitä mitä sosiaaliturvan uudistamisella tavoitellaan. Osaisiko joku asiaa tunteva avata minulle miksi mikrosimulaatioita tarvittaisiin jo tässä vaiheessa? Ymmärrän, että valtiontalous on tärkeä asia ja se, että saamme järkevät euromäärät ja tasot sosiaaliturvamallille, mutta sittenkin minusta mahdollinen mikrosimulaatio kuuluisi toimeenpanovaiheeseen.

 

]]>
4 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262319-perusturvan-uudistaminen-keskustan-mallia-luomassa#comments Keskusta Perusturva Sosiaaliturva Wed, 10 Oct 2018 07:26:35 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262319-perusturvan-uudistaminen-keskustan-mallia-luomassa
Suomalainen sosiaaliturva vain suomalaisille http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260543-suomalainen-sosiaaliturva-vain-suomalaisille <p>OECD:n julkaisi raporttinsa, jossa vaadittiin uudistamaan kotihoidon tukea maahanmuuttajanaisten takia. Olen samaa mieltä, että uudistaa pitää, mutta aivan eri perusteilla kuin OECD:n <strong>Mari Kiviniemi</strong>. Mielestäni on yksiselitteistä, että &quot;suomalainen sosiaaliturva tulee rajata vain suomalaisille&quot;. Sosiaaliturvashoppailulle on laitettava piste.<br /><br />Kotihoidontuki on suomalaisille jopa liian matala ja kuitenkin ylivoimaisesti kunnille edullisin hoitomuoto. Tästä <a href="http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf">Seinäjokinen-lehti eilen teki hienon analyysin.</a><br /><br />OECD sen sijaan &quot;kehottaakin Suomea pohtimaan uudestaan sekä kotihoidon tuen synnyttämää taloudellista kannustinta että varhaisia kotouttamistoimia.&quot; Rivien välistä on luettavissa, että kotihoidon tuki halutaan ajaa alas?<br /><br />Olen sitä mieltä, että Suomen perustuslaki on muutettava siten, että suomalainen sosiaaliturva kuuluu vain suomalaisille. Se on yksi tärkeä askel turvata kotihoidon tuen kehittäminen tasavertaisempana muiden hoitomuotojen välillä. Ja samalla saada siihen tarvittavat varat, kun se rajataan vain suomalaisille. Kotihoidon tuki pitäisi tuplata. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva hoitomuoto ja osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuutta on lisättävä.</p><p><strong>Sami Kilpeläinen</strong><br />Kansalaispuolueen puheenjohtaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OECD:n julkaisi raporttinsa, jossa vaadittiin uudistamaan kotihoidon tukea maahanmuuttajanaisten takia. Olen samaa mieltä, että uudistaa pitää, mutta aivan eri perusteilla kuin OECD:n Mari Kiviniemi. Mielestäni on yksiselitteistä, että "suomalainen sosiaaliturva tulee rajata vain suomalaisille". Sosiaaliturvashoppailulle on laitettava piste.

Kotihoidontuki on suomalaisille jopa liian matala ja kuitenkin ylivoimaisesti kunnille edullisin hoitomuoto. Tästä Seinäjokinen-lehti eilen teki hienon analyysin.

OECD sen sijaan "kehottaakin Suomea pohtimaan uudestaan sekä kotihoidon tuen synnyttämää taloudellista kannustinta että varhaisia kotouttamistoimia." Rivien välistä on luettavissa, että kotihoidon tuki halutaan ajaa alas?

Olen sitä mieltä, että Suomen perustuslaki on muutettava siten, että suomalainen sosiaaliturva kuuluu vain suomalaisille. Se on yksi tärkeä askel turvata kotihoidon tuen kehittäminen tasavertaisempana muiden hoitomuotojen välillä. Ja samalla saada siihen tarvittavat varat, kun se rajataan vain suomalaisille. Kotihoidon tuki pitäisi tuplata. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva hoitomuoto ja osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuutta on lisättävä.

Sami Kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja

 

]]>
4 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260543-suomalainen-sosiaaliturva-vain-suomalaisille#comments Kotihoidontuki OECD Sosiaaliturva Thu, 06 Sep 2018 10:41:14 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260543-suomalainen-sosiaaliturva-vain-suomalaisille
Tehkää jotain http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260042-tehkaa-jotain <p>Perin usein me poliitikot ainakin Perussuomalaisissa saamme erilaisia kanavia pitkin ihmisiltä pyyntöjä &rdquo;tehkää jotain&rdquo;, &rdquo;estäkää tämä sekoilu&rdquo; ja niin edelleen. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu silloin, kun joko maamme hallitus, kaupunkien instassit tai muut poliitikot tuovat pöytään erikoisia esityksiä.</p><p>Tällä viikolla tästä edellä esitettyihin pyyntöihin johtaneesta hullutuksesta vastasi maamme hallitus, joka esittää, että sosiaaliturvan piiriin pääsee helpommin työperäisenä maahanmuuttajana. Aiemmin rajana on ollut 4kk työskentely (mikä sekin on naurettava verraten vaikka monen eu-maan vaatimiin vuosien työskentelyyn), nyt olisi tuloraja alle 700 euroa kuukaudessa. Siis mitä? Miksi ihmeessä sosiaaliturvan piirin pääsyä pitää helpottaa jos joku tulee Suomeen töihin? Eihän näillä asioilla pitäisi olla mitään tekoa toistensa kanssa, näin maalaisjärjellä. Mutta tiedättekö mitä, on niillä. Vihervasemmisto hurraa kaikelle, millä saadaan lisää ulkomaalaisia Suomeen ja Kokoomus haluaa sosiaaliturvajärjestelmän romahduttamista, sillä sen jälkeen työtä tehdään vaikka 2 euron tuntipalkalla. Näin tapahtuu muun muassa Kreikassa, jossa käytännössä ei ole sosiaaliturvaa. Hallitus arvioi tämän uudistuksen maksavan 2 miljoonaa euroa. Uskokoon ken tahtoo. Luonnollisesti ulkomaille muuttavien suomalaisten sosiaaliturvaa heikennetään samalla, kuinkas muutenkaan.</p><p><a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/697175-usu-hallitus-aikoo-avata-suomen-sosiaaliturvaa-ulkomaalaisille-suomalaisten-etuja" title="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/697175-usu-hallitus-aikoo-avata-suomen-sosiaaliturvaa-ulkomaalaisille-suomalaisten-etuja">https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/697175-usu-hallitus-aikoo-avat...</a></p><p>Ensinnäkin, miksi hallitus ei halua edistää niiden lähes 200 000 työttömän työnsaantia, joita työttömyyskortistossa on? Eikö kannattaisi vaikka muuntokouluttaa suomalaisia työttömiä tai työllistää niitä maahanmuuttajia, jotka ovat olleet Suomessa vuosikausia ilman työtä? Sen sijaan aloitetaan haalimalla lisää väkeä sosiaaliturvan piiriin?</p><p>Muistuttaisin myös ettei kyse ole pelkästään Kelan etuuksista, joista nyt puhutaan vaan samalla tulee kaikki palvelut ja perheen tuominen Suomeen. Yksi tekee töitä muutaman päivän kuukaudessa ja loput perheestä voivatkin siirtyä suoraan kaikkien tukien ja palveluiden piiriin. Tämä kaikki tulee nollatuntisopimuksilla, joita yritykset voivat nyt käytännössä tehdä ulkomaalaisille työntekijöille. Jo nyt huhutaan, että yritykset myyvät 4kk työsopimuksia eu:n ulkopuolelta tuleville sisältäen orjasopimuksen. Nyt tilanne helpottuu entisestään, osa palkkaa on sosiaaliturvaa.</p><p>Mistä lähtien ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista on tullut lähes monumentteja, joita pitää suojella, heiltä ei saa vaatia mitään eikä toisaalta odottaa mitään, mutta heitä pitää saada Suomeen kaikin mahdollisin keinoin ja nimenomaan sosiaaliturvan piiriin? Pelkkä asylum riittää rajalla ja edes laittomasti maassa olevia ei saada poistettua maasta, hekin nauttivat sosiaaliturvasta ja palveluista. Suomi lähettää muun houkuttelevuuden lisäksi nyt vielä viestin, että osa palkkaa maksetaan sosiaaliturvana.&nbsp;Miltähän tämä touhu mahtaa tuntua niistä maahanmuuttajista, jotka haluaisivat olla yhdenvertaisia ja osa yhteiskuntaa?</p><p>Mistä lähtien on katsottu, että kustannuksista ei saa puhua tai siitä millaista järjestelmää tämän asian ympärille rakennetaan? Mistä lähtien on unohtunut se tosiasia, että pienen Suomen kaltaisen maan veroaste on mitoitettu tai ainakin tulisi mitoittaa sen mukaan, että saamme hoidettua oman maamme heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, lapset, vanhukset ja peruspalvelut sekä turvallisuuden? Ja miksi ay-liike on hiljaa, vaikka kaikki näkevät mikä tässäkin uudistuksessa on seuraus. Ay-liikkeen toimet voitanee ymmärtää ehkä täysin punaisella taustalla, joten kaikki mahdolliset toimet ulkomaalaisten lisäämisestä on tietysti ok. Kaikki tänne vaan, meillä on rahaa, aikaa ja tilaa. Ja maksajia. Kyllä duunari maksaa tämänkin mukisematta. Duunari on hyvä ja tekee sitten vähän enemmän töitä jos veroaste alkaa nousta.</p><p>Perussuomalaiset eivät tekisi tällaista lakiesitystä eikä sitä kannattaisi. Mutta kaikki se mitä me voimme tehdä riippuu täysin äänestäjien tahdosta. Jos he äänestävät muita kuin Perussuomalaisia, me emme voi tehdä muuta kuin todeta, että persiilleen menee ja toivoa, että joillakin hallituksessa syttyisi lamppu ennen kuin on liian myöhäistä. Tämäkin laki nimittäin menee läpi jos kukaan hallituspuolueista ei sitä torppaa.</p><p>&rdquo;Tehkää jotain&rdquo; muuttuu valitettavasti konkretiaksi tässä konsensuspolitiikan kultamaassa vasta siinä vaiheessa kun äänestäjät tekevät ensin oman osuutensa. Seuraava mahdollisuus on 14.4.2019.</p><p>Tätä touhua katsellessa tekisi mieli siteerata Apinoiden planeettaa, mutta siteeraan Tuntematonta sotilasta ja sotamies Rahikaista:</p><p>&rdquo;Silmät kattoo niin kieroon, että keskiviikkona näkee molemmat sunnuntait.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perin usein me poliitikot ainakin Perussuomalaisissa saamme erilaisia kanavia pitkin ihmisiltä pyyntöjä ”tehkää jotain”, ”estäkää tämä sekoilu” ja niin edelleen. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu silloin, kun joko maamme hallitus, kaupunkien instassit tai muut poliitikot tuovat pöytään erikoisia esityksiä.

Tällä viikolla tästä edellä esitettyihin pyyntöihin johtaneesta hullutuksesta vastasi maamme hallitus, joka esittää, että sosiaaliturvan piiriin pääsee helpommin työperäisenä maahanmuuttajana. Aiemmin rajana on ollut 4kk työskentely (mikä sekin on naurettava verraten vaikka monen eu-maan vaatimiin vuosien työskentelyyn), nyt olisi tuloraja alle 700 euroa kuukaudessa. Siis mitä? Miksi ihmeessä sosiaaliturvan piirin pääsyä pitää helpottaa jos joku tulee Suomeen töihin? Eihän näillä asioilla pitäisi olla mitään tekoa toistensa kanssa, näin maalaisjärjellä. Mutta tiedättekö mitä, on niillä. Vihervasemmisto hurraa kaikelle, millä saadaan lisää ulkomaalaisia Suomeen ja Kokoomus haluaa sosiaaliturvajärjestelmän romahduttamista, sillä sen jälkeen työtä tehdään vaikka 2 euron tuntipalkalla. Näin tapahtuu muun muassa Kreikassa, jossa käytännössä ei ole sosiaaliturvaa. Hallitus arvioi tämän uudistuksen maksavan 2 miljoonaa euroa. Uskokoon ken tahtoo. Luonnollisesti ulkomaille muuttavien suomalaisten sosiaaliturvaa heikennetään samalla, kuinkas muutenkaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/697175-usu-hallitus-aikoo-avata-suomen-sosiaaliturvaa-ulkomaalaisille-suomalaisten-etuja

Ensinnäkin, miksi hallitus ei halua edistää niiden lähes 200 000 työttömän työnsaantia, joita työttömyyskortistossa on? Eikö kannattaisi vaikka muuntokouluttaa suomalaisia työttömiä tai työllistää niitä maahanmuuttajia, jotka ovat olleet Suomessa vuosikausia ilman työtä? Sen sijaan aloitetaan haalimalla lisää väkeä sosiaaliturvan piiriin?

Muistuttaisin myös ettei kyse ole pelkästään Kelan etuuksista, joista nyt puhutaan vaan samalla tulee kaikki palvelut ja perheen tuominen Suomeen. Yksi tekee töitä muutaman päivän kuukaudessa ja loput perheestä voivatkin siirtyä suoraan kaikkien tukien ja palveluiden piiriin. Tämä kaikki tulee nollatuntisopimuksilla, joita yritykset voivat nyt käytännössä tehdä ulkomaalaisille työntekijöille. Jo nyt huhutaan, että yritykset myyvät 4kk työsopimuksia eu:n ulkopuolelta tuleville sisältäen orjasopimuksen. Nyt tilanne helpottuu entisestään, osa palkkaa on sosiaaliturvaa.

Mistä lähtien ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista on tullut lähes monumentteja, joita pitää suojella, heiltä ei saa vaatia mitään eikä toisaalta odottaa mitään, mutta heitä pitää saada Suomeen kaikin mahdollisin keinoin ja nimenomaan sosiaaliturvan piiriin? Pelkkä asylum riittää rajalla ja edes laittomasti maassa olevia ei saada poistettua maasta, hekin nauttivat sosiaaliturvasta ja palveluista. Suomi lähettää muun houkuttelevuuden lisäksi nyt vielä viestin, että osa palkkaa maksetaan sosiaaliturvana. Miltähän tämä touhu mahtaa tuntua niistä maahanmuuttajista, jotka haluaisivat olla yhdenvertaisia ja osa yhteiskuntaa?

Mistä lähtien on katsottu, että kustannuksista ei saa puhua tai siitä millaista järjestelmää tämän asian ympärille rakennetaan? Mistä lähtien on unohtunut se tosiasia, että pienen Suomen kaltaisen maan veroaste on mitoitettu tai ainakin tulisi mitoittaa sen mukaan, että saamme hoidettua oman maamme heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, lapset, vanhukset ja peruspalvelut sekä turvallisuuden? Ja miksi ay-liike on hiljaa, vaikka kaikki näkevät mikä tässäkin uudistuksessa on seuraus. Ay-liikkeen toimet voitanee ymmärtää ehkä täysin punaisella taustalla, joten kaikki mahdolliset toimet ulkomaalaisten lisäämisestä on tietysti ok. Kaikki tänne vaan, meillä on rahaa, aikaa ja tilaa. Ja maksajia. Kyllä duunari maksaa tämänkin mukisematta. Duunari on hyvä ja tekee sitten vähän enemmän töitä jos veroaste alkaa nousta.

Perussuomalaiset eivät tekisi tällaista lakiesitystä eikä sitä kannattaisi. Mutta kaikki se mitä me voimme tehdä riippuu täysin äänestäjien tahdosta. Jos he äänestävät muita kuin Perussuomalaisia, me emme voi tehdä muuta kuin todeta, että persiilleen menee ja toivoa, että joillakin hallituksessa syttyisi lamppu ennen kuin on liian myöhäistä. Tämäkin laki nimittäin menee läpi jos kukaan hallituspuolueista ei sitä torppaa.

”Tehkää jotain” muuttuu valitettavasti konkretiaksi tässä konsensuspolitiikan kultamaassa vasta siinä vaiheessa kun äänestäjät tekevät ensin oman osuutensa. Seuraava mahdollisuus on 14.4.2019.

Tätä touhua katsellessa tekisi mieli siteerata Apinoiden planeettaa, mutta siteeraan Tuntematonta sotilasta ja sotamies Rahikaista:

”Silmät kattoo niin kieroon, että keskiviikkona näkee molemmat sunnuntait.”

]]>
9 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260042-tehkaa-jotain#comments Juha Sipilän hallitus Sosiaaliturva Työperäinen maahanmuutto Sun, 26 Aug 2018 19:58:28 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260042-tehkaa-jotain
Eurooppa-ministerin puolue ei tunne EU-lainsäädäntöä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259853-eurooppa-ministerin-puolue-ei-tunne-eu-lainsaadantoa <p>Sosiaaliturvan taso ja kriteerit ovat merkittävä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien määrän kasvu on suurin syy sosiaaliturvasäädösten nopeisiin muutoksiin pohjoismaissa ja koko Euroopassa.</p><p>Ongelma on hyvin yksinkertainen. Korkea sosiaaliturva syrjäyttää helposti työmarkkinoilta ihmiset, jotka tulevat vieraista kulttuureista ja joilla ei ole ammattiosaamista tai kielitaitoa. Suomessa suuret pakolaisperheet ovat oikeutettuja suuriin tukiin, mikä tekee työnvastaanottamisesta lähes kannattamatonta. Tällöin maahanmuuttaja ei opi kieltä, ei saa työtä, eikä integroidu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Korkean sosiaaliturvan kehittäminen vastikkeettomaksi perustuloksi olisi lähes katastrofi integroitumisen näkökulmasta. Siksi siitä vakavaa keskustelua käydään vain Suomessa.</p><p>Suomessa oikeus sosiaaliturvaan on asumisperusteinen. Sen piiriin kuuluvat Suomessa asuvat ja työskentelevät henkilöt. Nyt Sininen tulevaisuus ehdotti sosiaaliturvan muuttamista siten, että Suomen kansalaiset saisivat parempaa sosiaaliturvaa kuin muut. Siniset aikovatkin muuttaa perustuslakia, mikäli esitys vaatii muutosta. Kansalaisuuden perusteella erottelu tyssää viimeistään EU-tasolla. On huolestuttavaa, että Eurooppa- ministerin puolue ei näytä tuntevan EU-lainsäädäntöä tai ottavan sitä poliittisissa esityksissään vakavasti.</p><p>EU-kansalainen on toisessa EU-maassa oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan kansalaiset. Asetuksen (EY) N:O 883/2004&nbsp;mukaan kukin jäsenvaltio voi edelleen vapaasti ja itsenäisesti päättää sosiaaliturvajärjestelmästään. Mutta muista jäsenvaltioista tulevilla työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vastaanottavan jäsenvaltion omilla kansalaisilla. (4 ja 5 artikla). Kukin edunsaaja kuuluu vain yhden maan lainsäädännön piiriin ja maksaa sosiaaliturvamaksunsa vain kyseiseen maahan. (11 artiklan 1 kohta ja 10 artikla). Sosiaaliturvaetuudet ovat maastavietäviä (7 artikla). Sillä tarkoitetaan, että sosiaaliturvaetuuksia voidaan maksaa kaikkialla unionissa. Periaate estää jäsenvaltioita pidättämästä itselleen oikeutta maksaa etuuksia vain niiden omalla alueella asuville henkilöille.</p><p>Sosiaaliturvan maastavietävyys ei ole helppo pala äänestäjälle selitettäväksi. Brittipääministeri David Cameron lähti neuvottelemaan 2015 EU:n kanssa sosiaaliturvasta ajatuksena sopimus, jossa puolalainen putkimies ei enää saisi nostaa perheelleen Puolaan lapsilisiä. Tuloksena väännöstä suuri EU-maa sai <a href="https://www.theguardian.com/world/2016/feb/19/camerons-eu-deal-what-he-wanted-and-what-he-got">sopimuksen</a>, jossa lapsilisät sidotaan lähtömaan kuten Puolan elintasoindeksiin uusille tuleville työntekijöille vuodesta 2020 eteenpäin.</p><p>Tämä ei kovan Brexitin kannattajille kelvannut. Brittilehdistö nauroi Cameronin lopputulokselle, mikä ratkaisi Britannian irtoamisen EU:sta. Mikä Suomen neuvotteluasetelma olisi sosiaaliturvakysymyksissä EU:n kanssa? Britannian tuloksiin verrattuna tuskin hääppöinen.</p><p>Sosiaaliturvan yhdenvertaisuus unionin jäsenmaassa unionin kansalaisten kesken on olennainen osa EU:n vapaata liikkuvuutta ja yhteisiä työmarkkinoita. Niiden järjestäminen muulla tavoin tuottaa ongelmia jopa EU:n ulkopuolella, mikä nähdään juuri Brexit &ndash;neuvotteluissa.</p><p>Viimeisimpien heinäkuun tietojen mukaan Britannian hallitus esittäisi aika pehmeää eroa. Suunnitelman mukaan EU-kansalaiset saisivat matkustaa Britanniaan ilman viisumia turisteina tai väliaikaisia työkomennuksia varten. Britannialla omien kansalaisten suosiminen sosiaaliturvassa ei EU:n ulkopuolellakaan tahdo onnistua, koska heidän on sitouduttava <a href="http://www.dbresearch.com/servlet/reweb2.ReWEB?rwnode=RPS_EN-PROD$BREXIT&amp;rwsite=RPS_EN-PROD&amp;rwobj=ReDisplay.Start.class&amp;document=PROD0000000000448034">ETA:n säännöksiin</a>. Joku voi Suomessa haluta eroon EU:sta, mutta tuskin ETA:sta johon Norjakin kuuluu.</p><p>Mitä keinoja meillä on käytettävissä, jotta apua tarvitsevat sekä työperäiset maahanmuuttajat voisivat integroitua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Sääntöjen tulee olla kaikille samat kansalaisuuteen katsomatta. Säännöt sen sijaan voivat ohjata heikosti työllistyviä ryhmiä integroitumaan paremmin yhteiskuntaan. Näillä säännöillä muut pohjoismaat sekä EU-maat ovat kiristäneet merkittävästi sosiaaliturvan saannin ehtoja.</p><p>Suomessa maahanmuutto ei ole pinnalla vähäisen maahanmuuttajamäärän vuoksi, mutta Ruotsissa se on ykkösvaaliteema. Ruotsin demarit ovat vaaliteemanaan esittäneet, että toimeentulotukea vastaan tulee tehdä töitä ja läpäistä Ruotsin kielikoe. Itävallan liittokansleri <a href="https://www.telegraph.co.uk/news/2018/05/29/austria-plans-cut-benefits-non-german-speaking-immigrants/">Sebastian Kurz</a><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10227368"> linjasi</a>, että &nbsp;&rdquo;Avain tukien saamiseen on saksan kielessä.&rdquo;&nbsp;Sveitsissä sosiaaliturvalla elävät eivät voi päästä enää <a href="https://www.verkkouutiset.fi/sosiaaliturvalla-elavat-eivat-voi-enaa-paasta-sveitsin-kansalaisiksi/">kansalaisiksi.</a></p><p>Tanskassa on asumisperusteinen sosiaaliturva kuten Suomessa. Tanska ei anna enää toimeentulotukea (kontanthjælp) maahanmuuttajille vuoden 2015 uudistuksen jälkeen. Lain myötä henkilö, joka ei ole asunut Tanskassa vähintään seitsemää vuotta edeltävän kahdeksan vuoden aikana saa vain noin puolet toimeentulotuesta. Perustuslailliset näkökulmat on huomioitu sillä, että asumisperiaate koskee kaikkia myös tanskalaisia. Maahanmuuttaja voi parantaa tukeaan integroitumalla. Kielikurssin läpäisystä integraatiotuki nousee 1 500 kr/kk eli 195 &euro;/kk. 47 Tanskan ei-länsimaisten maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut merkittävästi. Tanskassa korkein oikeus on hyväksynyt lait osana pyrkimystä integroida kaikki Tanskassa asuvat paremmin yhteiskuntaan.</p><p>Myös Suomessa maahanmuuttajien etuja on yritetty heikentää. Perussuomalaisten vaatimuksesta hallitus yritti leikata työmarkkinatukea 10% maahanmuuttajilta vuonna 2016. Lakimuutos ei läpäissyt perustuslakivaliokuntaa, koska lakia ei voi kirjoittaa siten että se syrjii jotain tiettyä ryhmää. 10% olisi voitu heikentää niiden työmarkkinatukea, jotka eivät suorita suomen tai ruotsin kielen koetta. Tämä esitys olisi mennyt ainakin muissa pohjoismaissa läpi. Esityksessä kaikki Suomessa asuvat olisivat samalla viivalla. Tätä Ruotsin sosiaalidemokraatit esittävät vaaliteemanaan.</p><p>Mitä Suomessa pitäisi tehdä? Sosiaaliturvaa on kehitettävä yksinkertaiseksi, etteivät nykyisen sosiaaliturvan monimutkaiset käytännöt ja säännöt estä työntekemistä. Tästä olen kirjoittanut kirjan. ( ) &nbsp;Suomen sosiaaliturva on osasyy siihen miksi maahan jää maahanmuuttajaryhmiä, jotka eivät integroidu työmarkkinoille. Avoimia työpaikkoja matalapalkka-aloilla on mutta niitä ei saada täytettyä. Maahanmuuttajilta tuleva palaute on yleensä se, että antakaa meidän tehdä töitä. Kielen oppii usein parhaiten työtä tehdessä.</p><p>Samalla on otettava käyttöön integroitumista edistäviä sääntöjä, kuten toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen kielitaitovaatimus, Suomi tai Ruotsi. Maassaoloaikavaatimusta on myös harkittava Tanskan tapaan. Muissa pohjoismaissa nämä säännöt tepsivät eivätkä ole maiden perustuslakien vastaisia. Tuskin Ruotsin tai Tanskan perustuslaki on Suomea epäinhimillisempi.</p><p>Keppilinjan lisäksi tarvitaan porkkanoita. Työlupia ja saatavuusharkintaa on helpotettava. Ruotsi on ottanut käyttöön <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ruotsi-aloittaa-maahanmuuttajien-palkkakokeilun-tyonantajalta-puolet-valtiolta-toinen-puolikas/64cfd363-19bc-325b-923a-3553d4a4e3ad">kotoutumistyöpaikat</a>, joissa valtio maksaa osan palkasta. Tällöin ajatellaan että maahanmuuttaja on lähtökohtaisesti takamatkalla kantaruotsalaiseen työnhakijaan nähden ja tätä erotusta valtio kuroo umpeen maksamalla osan palkasta. Parempi töissä kuin sosiaaliturvan varassa silloin kun avoimia työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin niihin hakijoita.</p><p>Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia tekemään töitä. Sosiaaliturva on uudistettava ensin, jottei maahanmuuttajat kotoudu nykyiselle sosiaaliturvalle.</p> Sosiaaliturvan taso ja kriteerit ovat merkittävä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien määrän kasvu on suurin syy sosiaaliturvasäädösten nopeisiin muutoksiin pohjoismaissa ja koko Euroopassa.

Ongelma on hyvin yksinkertainen. Korkea sosiaaliturva syrjäyttää helposti työmarkkinoilta ihmiset, jotka tulevat vieraista kulttuureista ja joilla ei ole ammattiosaamista tai kielitaitoa. Suomessa suuret pakolaisperheet ovat oikeutettuja suuriin tukiin, mikä tekee työnvastaanottamisesta lähes kannattamatonta. Tällöin maahanmuuttaja ei opi kieltä, ei saa työtä, eikä integroidu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Korkean sosiaaliturvan kehittäminen vastikkeettomaksi perustuloksi olisi lähes katastrofi integroitumisen näkökulmasta. Siksi siitä vakavaa keskustelua käydään vain Suomessa.

Suomessa oikeus sosiaaliturvaan on asumisperusteinen. Sen piiriin kuuluvat Suomessa asuvat ja työskentelevät henkilöt. Nyt Sininen tulevaisuus ehdotti sosiaaliturvan muuttamista siten, että Suomen kansalaiset saisivat parempaa sosiaaliturvaa kuin muut. Siniset aikovatkin muuttaa perustuslakia, mikäli esitys vaatii muutosta. Kansalaisuuden perusteella erottelu tyssää viimeistään EU-tasolla. On huolestuttavaa, että Eurooppa- ministerin puolue ei näytä tuntevan EU-lainsäädäntöä tai ottavan sitä poliittisissa esityksissään vakavasti.

EU-kansalainen on toisessa EU-maassa oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan kansalaiset. Asetuksen (EY) N:O 883/2004 mukaan kukin jäsenvaltio voi edelleen vapaasti ja itsenäisesti päättää sosiaaliturvajärjestelmästään. Mutta muista jäsenvaltioista tulevilla työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vastaanottavan jäsenvaltion omilla kansalaisilla. (4 ja 5 artikla). Kukin edunsaaja kuuluu vain yhden maan lainsäädännön piiriin ja maksaa sosiaaliturvamaksunsa vain kyseiseen maahan. (11 artiklan 1 kohta ja 10 artikla). Sosiaaliturvaetuudet ovat maastavietäviä (7 artikla). Sillä tarkoitetaan, että sosiaaliturvaetuuksia voidaan maksaa kaikkialla unionissa. Periaate estää jäsenvaltioita pidättämästä itselleen oikeutta maksaa etuuksia vain niiden omalla alueella asuville henkilöille.

Sosiaaliturvan maastavietävyys ei ole helppo pala äänestäjälle selitettäväksi. Brittipääministeri David Cameron lähti neuvottelemaan 2015 EU:n kanssa sosiaaliturvasta ajatuksena sopimus, jossa puolalainen putkimies ei enää saisi nostaa perheelleen Puolaan lapsilisiä. Tuloksena väännöstä suuri EU-maa sai sopimuksen, jossa lapsilisät sidotaan lähtömaan kuten Puolan elintasoindeksiin uusille tuleville työntekijöille vuodesta 2020 eteenpäin.

Tämä ei kovan Brexitin kannattajille kelvannut. Brittilehdistö nauroi Cameronin lopputulokselle, mikä ratkaisi Britannian irtoamisen EU:sta. Mikä Suomen neuvotteluasetelma olisi sosiaaliturvakysymyksissä EU:n kanssa? Britannian tuloksiin verrattuna tuskin hääppöinen.

Sosiaaliturvan yhdenvertaisuus unionin jäsenmaassa unionin kansalaisten kesken on olennainen osa EU:n vapaata liikkuvuutta ja yhteisiä työmarkkinoita. Niiden järjestäminen muulla tavoin tuottaa ongelmia jopa EU:n ulkopuolella, mikä nähdään juuri Brexit –neuvotteluissa.

Viimeisimpien heinäkuun tietojen mukaan Britannian hallitus esittäisi aika pehmeää eroa. Suunnitelman mukaan EU-kansalaiset saisivat matkustaa Britanniaan ilman viisumia turisteina tai väliaikaisia työkomennuksia varten. Britannialla omien kansalaisten suosiminen sosiaaliturvassa ei EU:n ulkopuolellakaan tahdo onnistua, koska heidän on sitouduttava ETA:n säännöksiin. Joku voi Suomessa haluta eroon EU:sta, mutta tuskin ETA:sta johon Norjakin kuuluu.

Mitä keinoja meillä on käytettävissä, jotta apua tarvitsevat sekä työperäiset maahanmuuttajat voisivat integroitua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Sääntöjen tulee olla kaikille samat kansalaisuuteen katsomatta. Säännöt sen sijaan voivat ohjata heikosti työllistyviä ryhmiä integroitumaan paremmin yhteiskuntaan. Näillä säännöillä muut pohjoismaat sekä EU-maat ovat kiristäneet merkittävästi sosiaaliturvan saannin ehtoja.

Suomessa maahanmuutto ei ole pinnalla vähäisen maahanmuuttajamäärän vuoksi, mutta Ruotsissa se on ykkösvaaliteema. Ruotsin demarit ovat vaaliteemanaan esittäneet, että toimeentulotukea vastaan tulee tehdä töitä ja läpäistä Ruotsin kielikoe. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz linjasi, että  ”Avain tukien saamiseen on saksan kielessä.” Sveitsissä sosiaaliturvalla elävät eivät voi päästä enää kansalaisiksi.

Tanskassa on asumisperusteinen sosiaaliturva kuten Suomessa. Tanska ei anna enää toimeentulotukea (kontanthjælp) maahanmuuttajille vuoden 2015 uudistuksen jälkeen. Lain myötä henkilö, joka ei ole asunut Tanskassa vähintään seitsemää vuotta edeltävän kahdeksan vuoden aikana saa vain noin puolet toimeentulotuesta. Perustuslailliset näkökulmat on huomioitu sillä, että asumisperiaate koskee kaikkia myös tanskalaisia. Maahanmuuttaja voi parantaa tukeaan integroitumalla. Kielikurssin läpäisystä integraatiotuki nousee 1 500 kr/kk eli 195 €/kk. 47 Tanskan ei-länsimaisten maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut merkittävästi. Tanskassa korkein oikeus on hyväksynyt lait osana pyrkimystä integroida kaikki Tanskassa asuvat paremmin yhteiskuntaan.

Myös Suomessa maahanmuuttajien etuja on yritetty heikentää. Perussuomalaisten vaatimuksesta hallitus yritti leikata työmarkkinatukea 10% maahanmuuttajilta vuonna 2016. Lakimuutos ei läpäissyt perustuslakivaliokuntaa, koska lakia ei voi kirjoittaa siten että se syrjii jotain tiettyä ryhmää. 10% olisi voitu heikentää niiden työmarkkinatukea, jotka eivät suorita suomen tai ruotsin kielen koetta. Tämä esitys olisi mennyt ainakin muissa pohjoismaissa läpi. Esityksessä kaikki Suomessa asuvat olisivat samalla viivalla. Tätä Ruotsin sosiaalidemokraatit esittävät vaaliteemanaan.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä? Sosiaaliturvaa on kehitettävä yksinkertaiseksi, etteivät nykyisen sosiaaliturvan monimutkaiset käytännöt ja säännöt estä työntekemistä. Tästä olen kirjoittanut kirjan. ( )  Suomen sosiaaliturva on osasyy siihen miksi maahan jää maahanmuuttajaryhmiä, jotka eivät integroidu työmarkkinoille. Avoimia työpaikkoja matalapalkka-aloilla on mutta niitä ei saada täytettyä. Maahanmuuttajilta tuleva palaute on yleensä se, että antakaa meidän tehdä töitä. Kielen oppii usein parhaiten työtä tehdessä.

Samalla on otettava käyttöön integroitumista edistäviä sääntöjä, kuten toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen kielitaitovaatimus, Suomi tai Ruotsi. Maassaoloaikavaatimusta on myös harkittava Tanskan tapaan. Muissa pohjoismaissa nämä säännöt tepsivät eivätkä ole maiden perustuslakien vastaisia. Tuskin Ruotsin tai Tanskan perustuslaki on Suomea epäinhimillisempi.

Keppilinjan lisäksi tarvitaan porkkanoita. Työlupia ja saatavuusharkintaa on helpotettava. Ruotsi on ottanut käyttöön kotoutumistyöpaikat, joissa valtio maksaa osan palkasta. Tällöin ajatellaan että maahanmuuttaja on lähtökohtaisesti takamatkalla kantaruotsalaiseen työnhakijaan nähden ja tätä erotusta valtio kuroo umpeen maksamalla osan palkasta. Parempi töissä kuin sosiaaliturvan varassa silloin kun avoimia työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin niihin hakijoita.

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia tekemään töitä. Sosiaaliturva on uudistettava ensin, jottei maahanmuuttajat kotoudu nykyiselle sosiaaliturvalle.

]]>
15 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259853-eurooppa-ministerin-puolue-ei-tunne-eu-lainsaadantoa#comments Kotimaa EU maahanmuuttopolitiikka Euroopan unioni Sosiaaliturva Wed, 22 Aug 2018 13:23:41 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259853-eurooppa-ministerin-puolue-ei-tunne-eu-lainsaadantoa
Siniset oikeilla linjoilla sosiaaliturvan suhteen! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259821-siniset-oikeilla-linjoilla-sosiaaliturvan-suhteen <p>Hallituspuolue siniset on oikeilla linjoilla ehdottaessaan, että Suomen sosiaaliturva tulee muuttaa kansalaisperusteiseksi. Asia on toki ollut esillä aiemminkin ja tuolloin on todettu, että asiassa on ongelmana mm. perustuslain 6&sect;:n takaama yhdenvertaisuus. Perustuslain kanssa sosiaaliturvan yhdenvertaisuutta edellyttävät monet kansainväliset sopimukset, kuten mm. TSS-sopimus.</p><p>Näkisin kuitenkin, että sosiaaliturva on mahdollista sitoa kansalaisuuteen siten, että se ei loukkaa kenenkään oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, eikä syrji ketään.</p><p>Sosiaaliturvan voisi mielestäni pätevästi, laillisesti, ja kansainvälisiä sopimuksia noudatten, sitoa siihen kuinka kauan sosiaaliturvaa hakeva/saava henkilö on ollut Suomen kansalainen. Sosiaaliturva olisi siis sitä pienempi mitä lyhyemmän aikaa turvaa hakeva henkilö olisi ollut Suomen kansalainen. Täyden turvan saisi oltuaan Suomen kansalainen 18-vuotta - tuollainenhan tilanne on suomalaisella jo nyt.</p><p>Suomalainen saa täyden sosiaaliturvan (täysi toimeentulotuki) kun on täyttänyt 18-vuotta. Sitä ennen tuki on pienempi, ja tuolta linjalta voisi luoda kansalaisenaoloaikaan perustuvan minimiturvan joka ei siis jatkossa enää perustuisi siihen minkä ikäinen on sosiaaliturvaa saava henkilö.</p><p>Sinisten (lue: kylmettyneiden) nyt esiin nostama ajatus on mielestäni kannatettava ja toteuttamisen arvoinen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolue siniset on oikeilla linjoilla ehdottaessaan, että Suomen sosiaaliturva tulee muuttaa kansalaisperusteiseksi. Asia on toki ollut esillä aiemminkin ja tuolloin on todettu, että asiassa on ongelmana mm. perustuslain 6§:n takaama yhdenvertaisuus. Perustuslain kanssa sosiaaliturvan yhdenvertaisuutta edellyttävät monet kansainväliset sopimukset, kuten mm. TSS-sopimus.

Näkisin kuitenkin, että sosiaaliturva on mahdollista sitoa kansalaisuuteen siten, että se ei loukkaa kenenkään oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, eikä syrji ketään.

Sosiaaliturvan voisi mielestäni pätevästi, laillisesti, ja kansainvälisiä sopimuksia noudatten, sitoa siihen kuinka kauan sosiaaliturvaa hakeva/saava henkilö on ollut Suomen kansalainen. Sosiaaliturva olisi siis sitä pienempi mitä lyhyemmän aikaa turvaa hakeva henkilö olisi ollut Suomen kansalainen. Täyden turvan saisi oltuaan Suomen kansalainen 18-vuotta - tuollainenhan tilanne on suomalaisella jo nyt.

Suomalainen saa täyden sosiaaliturvan (täysi toimeentulotuki) kun on täyttänyt 18-vuotta. Sitä ennen tuki on pienempi, ja tuolta linjalta voisi luoda kansalaisenaoloaikaan perustuvan minimiturvan joka ei siis jatkossa enää perustuisi siihen minkä ikäinen on sosiaaliturvaa saava henkilö.

Sinisten (lue: kylmettyneiden) nyt esiin nostama ajatus on mielestäni kannatettava ja toteuttamisen arvoinen!

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259821-siniset-oikeilla-linjoilla-sosiaaliturvan-suhteen#comments Maahanmuutto Siniset Sosiaaliturva Wed, 22 Aug 2018 03:31:11 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259821-siniset-oikeilla-linjoilla-sosiaaliturvan-suhteen
Universal Basic Income - Freedom and Care For All People http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259677-basic-income-freedom-and-care-for-all-people <p>&nbsp;</p><p>In his famous booklet &quot;<strong>CONCERNIG CHRISTIAN LIBERTY</strong>&quot; (1520) M<strong>artin Luther</strong>&nbsp;starts with two seemingly conradictory statements:</p><p><strong>1. (In Faith) A Christian man is the most free lord of all, and subject none.</strong></p><p><strong>2. (In Love) A Christian man is the most dutiful servant of all, and subject to every one.</strong></p><p>3 years earlier Luther had published his famous 95 thesis, which&nbsp; started the prpotestant Reformation.&nbsp; The thesis tell salvation can not be purchased by buying Indulgences. Now Luther gives a short summary of his Christian thinking in its Reformed form.</p><p>Our salvation is entirely work of Christ and we can nothing to earn it. Not the smallest deed. God sent his Son to live and die for us.&nbsp; Christs death by crusifiction payed for all our sins. As we can add nothing to Christs work we are free in Christ. God does not need special Christian deeds, not even our worship or prayers to save us.&nbsp;&nbsp;</p><p>This leads us to Luther&acute;s second statement. In love we must serve everybody.</p><p>We must love our neigbours and all the people. And in doing so we are following Biblical examples, but we are not bound to Biblical rules. &quot;Lave your neigbour as yourself!&quot; and &quot;Do another, what you would like to be done for you!&quot; are the most important Biblical commandments, and the basis of <strong>Lutheran Ethics.&nbsp;</strong></p><p><strong>LUTHERan versus Reformed Ethics</strong></p><p>In protestant ethics there are two principal lines of thinking.</p><p>Luther and Lutherans think and teach that every human being is capable of knowing the difference between good and evil in earthly affairs (Confessio Augustana &sect; 18). So a human being can think and act well and ethically, whether Christian or not. This is because all people have God-given reasons and consciencies.</p><p>Because we are free in Christ, no specially Christian deeds are needed for salvation.&nbsp; Christ&acute;s work and death are enough for that. All our work should add to the good for ourselves, our neughbours and society as a whole.</p><p>The Biblical demands to love your neighbour and take care for everybody are given to all people in all times. But the ways&nbsp;<strong>how</strong>&nbsp;we love our neigbours and build just societies can be different in different places and time periods. Luther even says we could write new 10 commandments, if the old 10 commandments would not apply any more.</p><p>Reformed Ethics has another understanding of good Ethics. They think man&acute;s reason and conscience are so corrupted they do not function properly. So every action should be based on Bible and Biblical commandments.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Freedom and care</strong></p><p>Based on Luthers two statements I have derived two main principes of a <strong>J</strong><strong>ust Society.</strong></p><p><strong>1. As we are free in Christ we&nbsp; human beings need as much freedom as possible.</strong></p><p><strong>2. As everybody needs to be taken care of, there must be as much care and safety as possible.</strong></p><p>These two goals are partly contradictory and hard to combine.</p><p>Too much freedom, and you will end to extreme capitalism or anarchy. Both lead to poor and weak people suffer.</p><p>And we all know what happened to the European communist countries. All where - at least in principle - taken care of. But too much control and lack of freedom lead to collapsion oh the whole communist block. &nbsp;</p><p><strong>How are we doing now in Finland?</strong></p><p>30 years ago Finland was a Nordic wellfare state. Unimployment was less than 5%, and even as the social benefits for those in need were not plentiful, they made a decent living possible for all the Finns.</p><p>That began to change in early 1990s. In state budget 1994, most basic social benefit were cut by almost 10, because of regression and huge budjet deficit. After that in most years the index corrections for those benefits have been &quot;forgotten&quot;. So the poorest people and families get now about 40% less with their benefit money than they got 25 years ago, in 1993.</p><p>So Finland is no more a Nordic Wellfare country. Our social benefits are now about the same level as in Spain or in France.</p><p>Same time many new regulations and restrictions have been imposet to those needing social benefits. If you are student, you are not allowed to work too much, or you lose your student benefits. If you are unemployed, you are normally not allowed to study without losing your unemployment money. And so on...</p><p>So we unemployed and poor people of Finland like myself have lost our freedom to improve our lives. We have become slaves for the Employment officials and Social workers, who think they now better than we ourselves what we should or should not do to improve our lives. Of course they do not now, and most do not even care. But many times the safest policy is to do nothing, unless ordered.&nbsp;</p><p>So in Finland we have lost both freedom and good care for even the poorest people during last 25 years. The beginning of Basic Income trial in 2017 gave us some hope, but the trial was not enlarged and the trial is ending by the end of 2018.</p><p><strong>Active Modell</strong></p><p>To tackle the passiviness of unemployed people Sipilä`s Governement introduced so called &quot;Active Modell&quot; this year. In Active Modell the unemployment benefits are cut by 5%, if the person has not worked with salary at least 18 hous in 3 months.</p><p>I am one of those unemployed &quot;passive unimployed people&quot;, because nobody is paying me salary. So even as I speak or have meetings about 70 days a year and have put hundreds of working hours in organizing this Congress, I am a &quot;passive unemployed&quot;, who must be &quot;activated&quot; by cutting my benefits. The same work done as payed worker, would of course be symptom of activity.</p><p><strong>Basic Income as solution</strong></p><p>In 1993 I was bancrupted and unemployed single father of 4 childgren.&nbsp;</p><p>With no work in sight I planned to finish my half-written dissertation about Relations between Religion and Politics in Finland. But the eployment offisers and social workers said I was not allowed to study with unemployment benefits. So they ordered me to quit all&nbsp; the doctoral studies and stay passive.</p><p>Had there been Basic Income Finland in 1993, I could have finished my work in 2-3 years, and I would now be doctor working somewhere and not an unemployed priest.</p><p>I knew same kind of things happened to many others. That was when I wrote my first article about Basic Income, which would give poor and unemployed people hope and freedom in stead of slavery and forced passivity.</p><p>The argument against Basic Income was then and is now: If we give people free money, they will become lazy, and do nothing.</p><p>Now we know that is not true. In all Basic Income experiments I know of, people have started to study and work more, take better care of their children, begin small busineses etc.</p><p>Having Basic Income I could have finished my doctoral degree and got work that way. Given Basic Income most orher people would also start to think, what is theis best path to the better future, and follow it. That is now proved by many experiments, and most propably the Finnish trial will give similar results. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Reformed&nbsp; working ethic&nbsp;</strong></p><p>In his famous book The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism Max Weber describes well the Reformed working ethic. Weber claims Calvinistic Ethic caused or at least supported the rise of capitalism.</p><p>That is because the Calvinistic people wanted to know, whether they we predestinated to heaven or not. And success in life is a symptom of favour in God&#39;s eyes.</p><p>Need to show &quot;I am good in God&uml;s eyes&quot; influences also the reformed working ethics. All work is considered worth doing. People value themselves via their work. It is important to work eagerly. Unemployed are bad and lazy people, who should be forced to do at least something.</p><p>This has lead to many useless activities in name of &quot;activating people.&quot; And in its worst form to &quot;Active Model&quot; in Finland, where people are punished, if they have not got any salary.&nbsp;</p><p>And sometimes over-eagerness of employ people can lead to harmfull work. In Finland good example of this is Talvivaara mine, which has given work to 1000 people, but also prodused about 1 billion &euro; loses and polluted many rivers and lakes. It would have been much cheaper and better just pay unemploymen benefits to those 1000 people.</p><p><strong>Lutheran working ethic</strong></p><p>In Luthers thinking it is not important just to work. He says it is good to have leasure time, parties and relaxation, too. As Christians we are free to do so.</p><p>But work is needed to serve ourselves, our neighbours and the society as a whole. It is not important just work eagerly, but to get results. Work is good, salary or not, if it leads to better living for myself and other people.&nbsp;</p><p>So even many unpaid works should be done, because they increase the common good. And some work should not be done, even if somebody is ready to pay for it.</p><p><strong>Mental Effects of Basic income</strong></p><p>Even more important the than the monetary effects of Basic Income on people&#39;s lives are the mantal effects. The Basic income recepients tell how liberating it is, when they are not all the time monitored by burocrats.&nbsp;</p><p>Free people activate themselves and start to plan their lives in stead of just waiting a full time job appear somewhere. Many unemploited have started to study. Some have founded small businesses. Some get part time jobs or employ themselves as artists, blogist etc.</p><p>And almost all say they feel now mentally healthier and freeer than before. This happens in Finland, where they get the same money as before, but are freeer from control.</p><p>In poorer countries like India and Namibia all the same happens. But also hunger and mulnutrition vanishes, and all the children go to school, unlike before. People are freeer, more hopefully, and better taken care for.</p><p><strong>Universal Basic Income</strong></p><p>We all speak about&nbsp;<strong>UBI</strong>, Universal Basic Income. Basic Income is Universal, because everybody, for example in Finland all 18-64 year olds would be paid the same amount of Euros, in our experiment 560 &euro;/month.</p><p>But is there any possibility to implement even more universal Basic Income? I think there is.</p><p><strong>UBIE&nbsp;</strong>has been proposing an EU-wide Basic Income, which would be sufficient for decent living in the poorest EU countries. In June&nbsp; I was travelling with EMIN anti-poverty bus, and learned that about 150&euro;/month could be enough, combined with some housing benefits.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>But even EU-wide Basic Income is not really Universal. It would only be paid to 7% of Earhs population. My dream is a really <strong>UNIVERSAL Basic Income.&nbsp;&nbsp;</strong>It would be the best way to tackle extreme poverty and hunger. We have enough food to feed every human beeing on the Earth. People could buy their food, if they had at least some income. Now there are 1-2 billion people with practically no money at all.</p><p>In the poorest countries even 1-2 &euro; or $ per day, or 30-50 &euro;/month would be enough for the very basic needs. That could be achieved by allocating 1-2% of every countrie&acute;s GNPs to the Word-Wide UBI Fund. The cost would be less than the Military Budjets combined.&nbsp;</p><p>So, for me, the really ethical and&nbsp;<strong>LUTHERan UBI</strong>&nbsp;woult combine these 3 elements:</p><p>1. A small&nbsp; UBI, maybe 50&euro;/month for all the people on Earth</p><p>2. Areal Basic Income, where possible, like in the EU, maybe 150&euro;/month.</p><p>3. National Basic Income to cover the decent living in any particular country. In Finland maybe 500&euro;/month.</p><p>So I as a Finn would get altogether 50 + 150+ 500 = 700 &euro;/month, which would be enough for decent living in Finland.&nbsp;</p><p>But it would not make me lazy, because it would only cover my very basic needs. If I want more, for example sometimes eat in restaurants, drive my own car or travel abroad, I also need to earn money to pay those things.</p><p><strong>Just World - Freedom and care for everyone</strong></p><p>I have a dream about just world, where there is no more extreme poverty and no one needs to go sleeping hungry. UBI could be a big part of how to reach that goal, but of course not all of it. Even UBI does not solve all the world&acute;s problems.</p><p>And I am quite convinced, Jesus, St. Paul and Luther would like the idea of Universal&nbsp; Basic Income. St. Paul said: &quot;Help to carry each other&acute;s burdens, and you fullfill Christ&acute;s law!&quot; UBI would help us do just that.</p><p>As much freedom and care for all people in the whole world as possible!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

In his famous booklet "CONCERNIG CHRISTIAN LIBERTY" (1520) Martin Luther starts with two seemingly conradictory statements:

1. (In Faith) A Christian man is the most free lord of all, and subject none.

2. (In Love) A Christian man is the most dutiful servant of all, and subject to every one.

3 years earlier Luther had published his famous 95 thesis, which  started the prpotestant Reformation.  The thesis tell salvation can not be purchased by buying Indulgences. Now Luther gives a short summary of his Christian thinking in its Reformed form.

Our salvation is entirely work of Christ and we can nothing to earn it. Not the smallest deed. God sent his Son to live and die for us.  Christs death by crusifiction payed for all our sins. As we can add nothing to Christs work we are free in Christ. God does not need special Christian deeds, not even our worship or prayers to save us.  

This leads us to Luther´s second statement. In love we must serve everybody.

We must love our neigbours and all the people. And in doing so we are following Biblical examples, but we are not bound to Biblical rules. "Lave your neigbour as yourself!" and "Do another, what you would like to be done for you!" are the most important Biblical commandments, and the basis of Lutheran Ethics. 

LUTHERan versus Reformed Ethics

In protestant ethics there are two principal lines of thinking.

Luther and Lutherans think and teach that every human being is capable of knowing the difference between good and evil in earthly affairs (Confessio Augustana § 18). So a human being can think and act well and ethically, whether Christian or not. This is because all people have God-given reasons and consciencies.

Because we are free in Christ, no specially Christian deeds are needed for salvation.  Christ´s work and death are enough for that. All our work should add to the good for ourselves, our neughbours and society as a whole.

The Biblical demands to love your neighbour and take care for everybody are given to all people in all times. But the ways how we love our neigbours and build just societies can be different in different places and time periods. Luther even says we could write new 10 commandments, if the old 10 commandments would not apply any more.

Reformed Ethics has another understanding of good Ethics. They think man´s reason and conscience are so corrupted they do not function properly. So every action should be based on Bible and Biblical commandments. 

 

Freedom and care

Based on Luthers two statements I have derived two main principes of a Just Society.

1. As we are free in Christ we  human beings need as much freedom as possible.

2. As everybody needs to be taken care of, there must be as much care and safety as possible.

These two goals are partly contradictory and hard to combine.

Too much freedom, and you will end to extreme capitalism or anarchy. Both lead to poor and weak people suffer.

And we all know what happened to the European communist countries. All where - at least in principle - taken care of. But too much control and lack of freedom lead to collapsion oh the whole communist block.  

How are we doing now in Finland?

30 years ago Finland was a Nordic wellfare state. Unimployment was less than 5%, and even as the social benefits for those in need were not plentiful, they made a decent living possible for all the Finns.

That began to change in early 1990s. In state budget 1994, most basic social benefit were cut by almost 10, because of regression and huge budjet deficit. After that in most years the index corrections for those benefits have been "forgotten". So the poorest people and families get now about 40% less with their benefit money than they got 25 years ago, in 1993.

So Finland is no more a Nordic Wellfare country. Our social benefits are now about the same level as in Spain or in France.

Same time many new regulations and restrictions have been imposet to those needing social benefits. If you are student, you are not allowed to work too much, or you lose your student benefits. If you are unemployed, you are normally not allowed to study without losing your unemployment money. And so on...

So we unemployed and poor people of Finland like myself have lost our freedom to improve our lives. We have become slaves for the Employment officials and Social workers, who think they now better than we ourselves what we should or should not do to improve our lives. Of course they do not now, and most do not even care. But many times the safest policy is to do nothing, unless ordered. 

So in Finland we have lost both freedom and good care for even the poorest people during last 25 years. The beginning of Basic Income trial in 2017 gave us some hope, but the trial was not enlarged and the trial is ending by the end of 2018.

Active Modell

To tackle the passiviness of unemployed people Sipilä`s Governement introduced so called "Active Modell" this year. In Active Modell the unemployment benefits are cut by 5%, if the person has not worked with salary at least 18 hous in 3 months.

I am one of those unemployed "passive unimployed people", because nobody is paying me salary. So even as I speak or have meetings about 70 days a year and have put hundreds of working hours in organizing this Congress, I am a "passive unemployed", who must be "activated" by cutting my benefits. The same work done as payed worker, would of course be symptom of activity.

Basic Income as solution

In 1993 I was bancrupted and unemployed single father of 4 childgren. 

With no work in sight I planned to finish my half-written dissertation about Relations between Religion and Politics in Finland. But the eployment offisers and social workers said I was not allowed to study with unemployment benefits. So they ordered me to quit all  the doctoral studies and stay passive.

Had there been Basic Income Finland in 1993, I could have finished my work in 2-3 years, and I would now be doctor working somewhere and not an unemployed priest.

I knew same kind of things happened to many others. That was when I wrote my first article about Basic Income, which would give poor and unemployed people hope and freedom in stead of slavery and forced passivity.

The argument against Basic Income was then and is now: If we give people free money, they will become lazy, and do nothing.

Now we know that is not true. In all Basic Income experiments I know of, people have started to study and work more, take better care of their children, begin small busineses etc.

Having Basic Income I could have finished my doctoral degree and got work that way. Given Basic Income most orher people would also start to think, what is theis best path to the better future, and follow it. That is now proved by many experiments, and most propably the Finnish trial will give similar results.  

 

Reformed  working ethic 

In his famous book The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism Max Weber describes well the Reformed working ethic. Weber claims Calvinistic Ethic caused or at least supported the rise of capitalism.

That is because the Calvinistic people wanted to know, whether they we predestinated to heaven or not. And success in life is a symptom of favour in God's eyes.

Need to show "I am good in God¨s eyes" influences also the reformed working ethics. All work is considered worth doing. People value themselves via their work. It is important to work eagerly. Unemployed are bad and lazy people, who should be forced to do at least something.

This has lead to many useless activities in name of "activating people." And in its worst form to "Active Model" in Finland, where people are punished, if they have not got any salary. 

And sometimes over-eagerness of employ people can lead to harmfull work. In Finland good example of this is Talvivaara mine, which has given work to 1000 people, but also prodused about 1 billion € loses and polluted many rivers and lakes. It would have been much cheaper and better just pay unemploymen benefits to those 1000 people.

Lutheran working ethic

In Luthers thinking it is not important just to work. He says it is good to have leasure time, parties and relaxation, too. As Christians we are free to do so.

But work is needed to serve ourselves, our neighbours and the society as a whole. It is not important just work eagerly, but to get results. Work is good, salary or not, if it leads to better living for myself and other people. 

So even many unpaid works should be done, because they increase the common good. And some work should not be done, even if somebody is ready to pay for it.

Mental Effects of Basic income

Even more important the than the monetary effects of Basic Income on people's lives are the mantal effects. The Basic income recepients tell how liberating it is, when they are not all the time monitored by burocrats. 

Free people activate themselves and start to plan their lives in stead of just waiting a full time job appear somewhere. Many unemploited have started to study. Some have founded small businesses. Some get part time jobs or employ themselves as artists, blogist etc.

And almost all say they feel now mentally healthier and freeer than before. This happens in Finland, where they get the same money as before, but are freeer from control.

In poorer countries like India and Namibia all the same happens. But also hunger and mulnutrition vanishes, and all the children go to school, unlike before. People are freeer, more hopefully, and better taken care for.

Universal Basic Income

We all speak about UBI, Universal Basic Income. Basic Income is Universal, because everybody, for example in Finland all 18-64 year olds would be paid the same amount of Euros, in our experiment 560 €/month.

But is there any possibility to implement even more universal Basic Income? I think there is.

UBIE has been proposing an EU-wide Basic Income, which would be sufficient for decent living in the poorest EU countries. In June  I was travelling with EMIN anti-poverty bus, and learned that about 150€/month could be enough, combined with some housing benefits.   

But even EU-wide Basic Income is not really Universal. It would only be paid to 7% of Earhs population. My dream is a really UNIVERSAL Basic Income.  It would be the best way to tackle extreme poverty and hunger. We have enough food to feed every human beeing on the Earth. People could buy their food, if they had at least some income. Now there are 1-2 billion people with practically no money at all.

In the poorest countries even 1-2 € or $ per day, or 30-50 €/month would be enough for the very basic needs. That could be achieved by allocating 1-2% of every countrie´s GNPs to the Word-Wide UBI Fund. The cost would be less than the Military Budjets combined. 

So, for me, the really ethical and LUTHERan UBI woult combine these 3 elements:

1. A small  UBI, maybe 50€/month for all the people on Earth

2. Areal Basic Income, where possible, like in the EU, maybe 150€/month.

3. National Basic Income to cover the decent living in any particular country. In Finland maybe 500€/month.

So I as a Finn would get altogether 50 + 150+ 500 = 700 €/month, which would be enough for decent living in Finland. 

But it would not make me lazy, because it would only cover my very basic needs. If I want more, for example sometimes eat in restaurants, drive my own car or travel abroad, I also need to earn money to pay those things.

Just World - Freedom and care for everyone

I have a dream about just world, where there is no more extreme poverty and no one needs to go sleeping hungry. UBI could be a big part of how to reach that goal, but of course not all of it. Even UBI does not solve all the world´s problems.

And I am quite convinced, Jesus, St. Paul and Luther would like the idea of Universal  Basic Income. St. Paul said: "Help to carry each other´s burdens, and you fullfill Christ´s law!" UBI would help us do just that.

As much freedom and care for all people in the whole world as possible!

 

]]>
1 http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259677-basic-income-freedom-and-care-for-all-people#comments Basic Income Just Society Luterilainen työn etiikka Lutheran Ethics Perustulo Social Wellfare Sosiaaliturva Universal Basic Income Wellfare State Sun, 19 Aug 2018 05:21:53 +0000 Pekka Elonheimo http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259677-basic-income-freedom-and-care-for-all-people
Työllisyys voi nousta lakimuutoksilla osatyökykyisten hyväksi http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259173-tyollisyys-voi-nousta-lakimuutoksilla-osatyokykyisten-hyvaksi <p>Julkisuudessa on puhuttu, että 80% työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää osatyökykyisten työllistämistä. Innostuin nähtyäni otsikot Suomen Yrittäjien kampanjasta osatyökykyisten työllistämiseksi, mutta luettuani pidemmälle sain pettyä. Kyseessä olikin infokampanja palkkatuen käyttömahdollisuuksista. Kampanja oli osa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) OTE-hanketta, joka oli myöskin pettymys. Hankkeessa kyllä on mukana paljon isoja toimijoita, mutta varsinaisen toiminnan sijaan tyydytään koulutuksiin ja tiedon levittämiseen. Haastattelemani osatyökykyisyyden asiantuntija kertoi, että tilanteen parantaminen vaatii käytännössä lakimuutoksia. Tältä pohjalta mietin muutamia ehdotuksia:</p><ol><li>Ei yritystukia, vaan järkeistetään sivukulujen vakuutusmaksujen käyttöä. Voitaisiin esimerkiksi siirtää työnantajan täysvastuu sairauslomailusta omavastuujaksolta (ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä) Kelalle. Tämä koskisi työntekijöitä, joilla on esimerkiksi alle vuoden vanha B-lausunto heikentyneestä työkyvystä. Muutos saattaisi myös kehittää työhönottokulttuuria, kun terveydentilasta tulisi (puolilaittoman) piilottelun aiheen sijaan neutraalimpi asia. Muutos saattaisi myös edistää sopeuttamistoimien käyttöönottoa ja paikallista sopimista työpaikoilla.</li><li>Luukulta toiselle juoksuttamisen on loputtava. Palveluiden integroimiseksi kopioidaan kasvupalvelu-uudistuksessa Norjasta työllisyys- ja terveyspalveluita yhdistävä työ- ja hyvinvointitoimiston malli ja pilotoidaan sitä muutamassa maakunnassa. Ottamalla terveysasiat laajemmin työllisyydenhoidossa huomioon saadaan ihmisille paremmin apua.</li><li>Byrokratia- ja kannustinloukkuihin on puututtava. Taannoin uutisoitiin, että nimenomaan tukien maksatusten keskeyttämiset ja pitkät selvittelyajat ovat mädättäneet sosiaaliturvamme. Seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvauudistus on onnistuttava viemään läpi jollakin perusturvamallilla. Käytännössä kyse on arvovalinnoista. Luotetaanko ihmisiin? Ovatko työnhakijat keskimäärin laiskoja, vaiko aktiivisia? Halutaanko yksinkertaisuutta, vai pyritäänkö estämään byrokratialla kaikki väärinkäyttömahdollisuudet ja porsaanreiät?</li></ol><p>Jos tilanteelle ei tehdä mitään, niin työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan. Kohta&nbsp; 1 pienentää palkkausriskiä, 2 auttaa palveluntarpeeseen ja 3 lisää motivaatiota ottaa työtä vastaan. Ilman toimenpiteitä on lähes mahdotonta saavuttaa muiden pohjoismaiden vertaista työllisyystilannetta. Tärkeintä on, että ihmisten ihmisarvoa kunnioitettaisiin, eikä vain parkkeerattaisi sairaita kortistoon taikka palveluihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on puhuttu, että 80% työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää osatyökykyisten työllistämistä. Innostuin nähtyäni otsikot Suomen Yrittäjien kampanjasta osatyökykyisten työllistämiseksi, mutta luettuani pidemmälle sain pettyä. Kyseessä olikin infokampanja palkkatuen käyttömahdollisuuksista. Kampanja oli osa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) OTE-hanketta, joka oli myöskin pettymys. Hankkeessa kyllä on mukana paljon isoja toimijoita, mutta varsinaisen toiminnan sijaan tyydytään koulutuksiin ja tiedon levittämiseen. Haastattelemani osatyökykyisyyden asiantuntija kertoi, että tilanteen parantaminen vaatii käytännössä lakimuutoksia. Tältä pohjalta mietin muutamia ehdotuksia:

  1. Ei yritystukia, vaan järkeistetään sivukulujen vakuutusmaksujen käyttöä. Voitaisiin esimerkiksi siirtää työnantajan täysvastuu sairauslomailusta omavastuujaksolta (ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä) Kelalle. Tämä koskisi työntekijöitä, joilla on esimerkiksi alle vuoden vanha B-lausunto heikentyneestä työkyvystä. Muutos saattaisi myös kehittää työhönottokulttuuria, kun terveydentilasta tulisi (puolilaittoman) piilottelun aiheen sijaan neutraalimpi asia. Muutos saattaisi myös edistää sopeuttamistoimien käyttöönottoa ja paikallista sopimista työpaikoilla.
  2. Luukulta toiselle juoksuttamisen on loputtava. Palveluiden integroimiseksi kopioidaan kasvupalvelu-uudistuksessa Norjasta työllisyys- ja terveyspalveluita yhdistävä työ- ja hyvinvointitoimiston malli ja pilotoidaan sitä muutamassa maakunnassa. Ottamalla terveysasiat laajemmin työllisyydenhoidossa huomioon saadaan ihmisille paremmin apua.
  3. Byrokratia- ja kannustinloukkuihin on puututtava. Taannoin uutisoitiin, että nimenomaan tukien maksatusten keskeyttämiset ja pitkät selvittelyajat ovat mädättäneet sosiaaliturvamme. Seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvauudistus on onnistuttava viemään läpi jollakin perusturvamallilla. Käytännössä kyse on arvovalinnoista. Luotetaanko ihmisiin? Ovatko työnhakijat keskimäärin laiskoja, vaiko aktiivisia? Halutaanko yksinkertaisuutta, vai pyritäänkö estämään byrokratialla kaikki väärinkäyttömahdollisuudet ja porsaanreiät?

Jos tilanteelle ei tehdä mitään, niin työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan. Kohta  1 pienentää palkkausriskiä, 2 auttaa palveluntarpeeseen ja 3 lisää motivaatiota ottaa työtä vastaan. Ilman toimenpiteitä on lähes mahdotonta saavuttaa muiden pohjoismaiden vertaista työllisyystilannetta. Tärkeintä on, että ihmisten ihmisarvoa kunnioitettaisiin, eikä vain parkkeerattaisi sairaita kortistoon taikka palveluihin.

]]>
0 Budjettiriihi Sosiaaliturva Suomen talous ja työllisyys Työkyvyttömyys Työllistyminen Tue, 07 Aug 2018 16:20:35 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259173-tyollisyys-voi-nousta-lakimuutoksilla-osatyokykyisten-hyvaksi
MamuSoten ratkaisu on perustulo! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo <p>Aika ajoin viriää keskustelua siitä, että syntyperäisellä suomalaisella pitäisi olla oikeus parempaan minimisosiaaliturvaan kuin maahanmuuttajalla. Asiaa on lainsäätäjän tahollakin pohdittu ja päädytty siihen lopputulokseen, että Suomen perustuslaki ei anna mahdollisuutta kohdella maahanmuuttajia sosiaaliturvan suhteen eri tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia.</p><p>Syntyperäiset suomalaiset, tai ainakin osa heistä, on huomannut, että maahanmuuttajia kohdellaan joissakin asioissa jopa paremmin kuin suomalaisia. Positiivinen diskriminaatio on noissa tapauksissa katsottu sallituksi.&nbsp;</p><p>Olisiko jokin keino saada sosiaaliturvaa järkevämmäksi - no toki on: perustulo, eli kansalaispalkka. Tuohon palkkaan pitäisi yhdistää kaikki tyypilliset tulonsiirrot kuten: toimeentulotuki, asumistuki, sairaspäiväraha, opintotuki, ehkä jopa eläke?</p><p><strong>Vaikutus maahanmuuttajiin?</strong></p><p>Tuota tuloa, jota tulisi maksaa kaikille, maksettaisiin siihen perustuen kuinka kauan henkilö on Suomessa asunut. Tällä hetkellä tulon määrä olisi asuinvuosien perusteella: (esimerkinluonteiset summat)</p><p>00-10v. 300e.</p><p>11-17v. 350e.</p><p>yli 18v. 950e.</p><p>Summa sisältäisi siis myös asumisen kustannukset. Porrastus voisi toki olla tiuhempikin.</p><p><strong>Vaikutus verotukseen?</strong></p><p>Järjestelmän käyttöönotto vaatisi muutoksia verotukseen. Paras ratkaisu saattaisi olla aika ajoin ehdotettu siirtyminen tasaveroon. Olisiko sopiva veroprosentti sitten 35,40, vai jopa 50%, siihen en nyt ota kantaa. Kuitenkin siten, että tuo perustulo olisi kokonaisuudessaan verotonta tuloa. Kaikki muu tulo verotettaisiin kiinteällä prosentilla.</p><p>Tottakai rinnalla pitäisi säilyttää nykyinen, tai sen kaltainen, toimeentulotukijärjestelmä. Mutta muutoksen myötä sen käyttö vähenisi merkittävästi. Ei tarvittaisi enää byrokraatteja myöskään asumistuen yms. tulonsiirtojen räknäilyyn. Verotuskin sujuisi yksinkertaisemmin, tyyliin: robotit hoitaisivat.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika ajoin viriää keskustelua siitä, että syntyperäisellä suomalaisella pitäisi olla oikeus parempaan minimisosiaaliturvaan kuin maahanmuuttajalla. Asiaa on lainsäätäjän tahollakin pohdittu ja päädytty siihen lopputulokseen, että Suomen perustuslaki ei anna mahdollisuutta kohdella maahanmuuttajia sosiaaliturvan suhteen eri tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia.

Syntyperäiset suomalaiset, tai ainakin osa heistä, on huomannut, että maahanmuuttajia kohdellaan joissakin asioissa jopa paremmin kuin suomalaisia. Positiivinen diskriminaatio on noissa tapauksissa katsottu sallituksi. 

Olisiko jokin keino saada sosiaaliturvaa järkevämmäksi - no toki on: perustulo, eli kansalaispalkka. Tuohon palkkaan pitäisi yhdistää kaikki tyypilliset tulonsiirrot kuten: toimeentulotuki, asumistuki, sairaspäiväraha, opintotuki, ehkä jopa eläke?

Vaikutus maahanmuuttajiin?

Tuota tuloa, jota tulisi maksaa kaikille, maksettaisiin siihen perustuen kuinka kauan henkilö on Suomessa asunut. Tällä hetkellä tulon määrä olisi asuinvuosien perusteella: (esimerkinluonteiset summat)

00-10v. 300e.

11-17v. 350e.

yli 18v. 950e.

Summa sisältäisi siis myös asumisen kustannukset. Porrastus voisi toki olla tiuhempikin.

Vaikutus verotukseen?

Järjestelmän käyttöönotto vaatisi muutoksia verotukseen. Paras ratkaisu saattaisi olla aika ajoin ehdotettu siirtyminen tasaveroon. Olisiko sopiva veroprosentti sitten 35,40, vai jopa 50%, siihen en nyt ota kantaa. Kuitenkin siten, että tuo perustulo olisi kokonaisuudessaan verotonta tuloa. Kaikki muu tulo verotettaisiin kiinteällä prosentilla.

Tottakai rinnalla pitäisi säilyttää nykyinen, tai sen kaltainen, toimeentulotukijärjestelmä. Mutta muutoksen myötä sen käyttö vähenisi merkittävästi. Ei tarvittaisi enää byrokraatteja myöskään asumistuen yms. tulonsiirtojen räknäilyyn. Verotuskin sujuisi yksinkertaisemmin, tyyliin: robotit hoitaisivat.

 

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo#comments Kansalaispalkka Minimitoimeentulo Minimiturva Perustulo Sosiaaliturva Thu, 28 Jun 2018 15:59:47 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo
Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257490-sosiaaliturva-kansalaisuusperusteiseksi <p>Ei valitettavasti liene sattumaa, että merkittävä osa Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä haluaa juuri niihin maihin, joissa on korkea sosiaaliturvan taso. Järjestelmän väärinkäyttö on haitaksi kaikille, ja se täytyy estää kansainvälisesti ja kansallisesti.</p><p><strong>Tällä hallituskaudella Suomessa yritettiin kehittää ratkaisua, jossa maahan juuri saapuneiden sosiaaliturva voitaisiin räätälöidä erilaiseksi kuin Suomen kansalaisten. </strong>Tällä pyrittiin toisaalta vähentämään Suomen vääränlaisia vetovoimatekijöitä ja toisaalta edesauttamaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan sopeutumista. Tuolloin esitetyn ns. kotouttamisrahan edellytykseksi oltiin asettamassa velvollisuutta osallistua kotouttamistoimenpiteisiin.</p><p>Uudistus kuitenkin pysähtyi perustuslakiin, joka velvoittaa siihen, että maahanmuuttajien sosiaaliturvan on oltava sama kuin Suomen kansalaisten.&nbsp;</p><p>Tällainen&nbsp;<em>asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä&nbsp;</em>on poikkeuksellinen muihin Euroopan maihin verrattuna. Sen ongelma on paitsi liiallinen väärinkäytön helppous, myös sen joustamattomuus: vasta kotoutumisprosessinsa alussa olevien maahanmuuttajien sosiaaliturvan tasoa tai ehtoja ei voi muuttaa muuttamatta kaikkien suomalaisten sosiaaliturvaa.</p><p><strong>Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaisi sen, että kotoutuville sosiaaliturvan edellytyksenä voisi olla esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen osallistuminen ja kielitaidon kartuttaminen.</strong>&nbsp;Lisäksi, koska asuinalueiden eriytyminen on ongelma suurissa kaupungeissa, maahanmuuttajien erilainen sosiaaliturva mahdollistaisi esimerkiksi sellaisen asumistuen, joka kannustaa asumaan pienemmällä paikkakunnalla. Onhan integroitumisen edellytyksenä kosketuspinta suomalaiseen kulttuuriin: sitä ei ole, jos ympäröivä yhteisö koostuu vain toisista maahanmuuttajista.</p><p>Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva osaltaan myös kannustaisi nopeaan kotoutumiseen ja siitä seuraavaan kansalaisuuden saamiseen.&nbsp;<strong>Tavoitteena on oltava, että kun maahanmuuttaja pääsee saman sosiaaliturvan piiriin kuin suomalaiset, hänellä on myös samat edellytykset kuin suomalaisilla päästä pois sen piiristä, työllistyä ja elättää itsensä.</strong></p><p>Etenkin nyt, kun sosiaaliturvaa ollaan uudistamassa, törmätään väistämättä ongelmaan, jossa esimerkiksi vastikkeeton perustulo tai käänteinen tulovero toimii hyvin työssäkäynnin edellytykset täyttäville suomalaisille, mutta ei toimi integraationsa alkuvaiheessa oleville maahanmuuttajille lainkaan.&nbsp;<strong>Siksi meillä pitää olla rohkeutta tehdä sosiaaliturvan uudistus kokonaisvaltaisesti &ndash; perustuslaista lähtien.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei valitettavasti liene sattumaa, että merkittävä osa Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä haluaa juuri niihin maihin, joissa on korkea sosiaaliturvan taso. Järjestelmän väärinkäyttö on haitaksi kaikille, ja se täytyy estää kansainvälisesti ja kansallisesti.

Tällä hallituskaudella Suomessa yritettiin kehittää ratkaisua, jossa maahan juuri saapuneiden sosiaaliturva voitaisiin räätälöidä erilaiseksi kuin Suomen kansalaisten. Tällä pyrittiin toisaalta vähentämään Suomen vääränlaisia vetovoimatekijöitä ja toisaalta edesauttamaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan sopeutumista. Tuolloin esitetyn ns. kotouttamisrahan edellytykseksi oltiin asettamassa velvollisuutta osallistua kotouttamistoimenpiteisiin.

Uudistus kuitenkin pysähtyi perustuslakiin, joka velvoittaa siihen, että maahanmuuttajien sosiaaliturvan on oltava sama kuin Suomen kansalaisten. 

Tällainen asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on poikkeuksellinen muihin Euroopan maihin verrattuna. Sen ongelma on paitsi liiallinen väärinkäytön helppous, myös sen joustamattomuus: vasta kotoutumisprosessinsa alussa olevien maahanmuuttajien sosiaaliturvan tasoa tai ehtoja ei voi muuttaa muuttamatta kaikkien suomalaisten sosiaaliturvaa.

Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaisi sen, että kotoutuville sosiaaliturvan edellytyksenä voisi olla esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen osallistuminen ja kielitaidon kartuttaminen. Lisäksi, koska asuinalueiden eriytyminen on ongelma suurissa kaupungeissa, maahanmuuttajien erilainen sosiaaliturva mahdollistaisi esimerkiksi sellaisen asumistuen, joka kannustaa asumaan pienemmällä paikkakunnalla. Onhan integroitumisen edellytyksenä kosketuspinta suomalaiseen kulttuuriin: sitä ei ole, jos ympäröivä yhteisö koostuu vain toisista maahanmuuttajista.

Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva osaltaan myös kannustaisi nopeaan kotoutumiseen ja siitä seuraavaan kansalaisuuden saamiseen. Tavoitteena on oltava, että kun maahanmuuttaja pääsee saman sosiaaliturvan piiriin kuin suomalaiset, hänellä on myös samat edellytykset kuin suomalaisilla päästä pois sen piiristä, työllistyä ja elättää itsensä.

Etenkin nyt, kun sosiaaliturvaa ollaan uudistamassa, törmätään väistämättä ongelmaan, jossa esimerkiksi vastikkeeton perustulo tai käänteinen tulovero toimii hyvin työssäkäynnin edellytykset täyttäville suomalaisille, mutta ei toimi integraationsa alkuvaiheessa oleville maahanmuuttajille lainkaan. Siksi meillä pitää olla rohkeutta tehdä sosiaaliturvan uudistus kokonaisvaltaisesti – perustuslaista lähtien.

]]>
3 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257490-sosiaaliturva-kansalaisuusperusteiseksi#comments Kansalaisuus Sosiaaliturva Sotu-uudistus Wed, 27 Jun 2018 13:36:09 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257490-sosiaaliturva-kansalaisuusperusteiseksi
Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018 (sosiaaliturva & köyhyys) http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys <p>Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina <strong>sosiaaliturva</strong> ja <strong>köyhyyden rakenteellisuus</strong>.</p><p>&quot;<em>Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,</em></p><p><em>puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta.&nbsp;Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.</em></p><p><em>Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin.&nbsp;Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.</em></p><p><em>Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.</em></p><p><em>Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.</em></p><p><em>Kiitos, tack ska ni ha!</em>&quot;</p><p>Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän <a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023">linkin</a> kautta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina sosiaaliturva ja köyhyyden rakenteellisuus.

"Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,

puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta. Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.

Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin. Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.

Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.

Kiitos, tack ska ni ha!"

Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän linkin kautta.

]]>
1 http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys#comments köyhyys Perustulo Sosiaaliturva Vihreät Vihreiden puoluekokous Fri, 22 Jun 2018 09:44:54 +0000 Touko Niinimäki http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys
Rintamalle vain sosiaaliturvan piiriin kuuluvat? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256757-rintamalle-vain-sosiaaliturvanpiiriin-kuuluvat <p><em>Tulevaisuuden sosiaalipolitiikka tarkoittaa jotakin muuta kuin valtion vastuuta kansalaisistaan. Vastuu hyvästä elämästä kuuluu jatkossa yksilöille itselleen, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.</em>&nbsp;Lähde: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10244313">YLE</a></p> <p>Ehrnrooth sivuuttaa kolumnissaan yksilöiden vastuun valtiosta ja sen turvallisuudesta. Hänen ajattelunsa on kaukana todellisuudesta, ja yksilöiden mahdollisuudesta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.</p> <p>Ehrnrooth olisi voinut samalla kertoa, että varakkain kansanosa, 10%:a, odottaa, että se vähävarainen kansanosa, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10237568">joita on 90%:a kansasta</a>, taistelee rintamalla vihollista vastaan, että turvata varakkaiden omaisuuden säilyminen heidän omistuksessaan.&nbsp;</p> <p><strong>Riittävällä varallisuusverolla on turvattava puolustusmenot</strong></p> <p>Me kaikki tiedämme, että sodassa on ennen kaikkea kyse vihollisen halusta saada haltuunsa Suomen maa-alue sekä maassa oleva varallisuus, joka kostuu valtion, yksityisten, yritysten ja ay-liikkeiden omaisuudesta.</p> <p>Historia on opettanut jo sen, että miehittäjä liittää maa-alueen oman valtionsa osaksi ja ottaa haltuunsa valtion varallisuuden sekä eläkerahastot. Yksityisten ja yritysten omaisuus siirtyy osittain miehittäjävaltiolle ja osittain palkintona miehitykseen osallistuneille suomalaisille maanpettureille, vihreille miehille, sotilaille ja heidän perheenjäsenilleen.</p> <p>Eniten aineellista hyvää menettävät he, joilla on Suomessa omistuksessa maa-alueita, rakennuksia ja yrityksiä, eli se varakkain osa väestöstä. Vähiten menettävät he, joilla ei ole maallista omaisuutta.</p> <p>Historia on myös opettanut sen, että varakkaat pyrkivät pakenemaan ulkomaille suojaan ja maata jää puolustamaan köyhin kansanosa omalla hengellään, sillä heillä ei ole mahdollisuutta paeta ulkomaille. Minusta on kohtuullista ottaa maanpuolustukseen enemmän varoja heiltä, joilla varallisuutta on, sillä heillä on eniten menetettävää.</p> <p>Tällä olisi myös se tärkeä viesti miljoonalle köyhälle suomalaiselle, että varakas väestönosa osallistuu maanpuolustukseen solidaarisesti rahalla, kun köyhät joutuvat puolustamaan Suomen itsenäisyyttä hengellään.</p> <p><strong>Tupakasta ja alkoholista johtuvat sairaudet</strong></p> <p>Ehrnrooth toteaa kolumnissaan:<em>&nbsp;<strong>&quot;</strong>Terveyspolitiikassa jokaisen on otettava vastuu omista elintavoistaan ja niiden seurauksista. Sairausvakuutuksen on rajoitettava tuottamuksellisten vahinkojen korvaamista selkeiden yksilöllisten terveydenhoitosopimusten avulla. Jokainen alkoholin suurkuluttuja, tupakoitsija, ylipainoinen, liikuntaansa laiminlyövä huonoa elämää elävä henkilö tietää, että elintavoillaan hän sairastuttaa itseään ja siten ottaa ylimääräistä niiltä jotka elävät vastuullista hyvää elämää.&nbsp;</em></p> <p><em>Tämä on terveyspalveluihimme nyt sisältyvä suurin epäoikeudenmukaisuus eikä se voi loputtomiin jatkua, koska kustannusten kasvu ylittää kestokyvyn. Vakavasti sairaat ja vanheneva väestö tarvitsevat hoitoa joka tapauksessa.&quot;</em></p> <p>Tupakka- ja alkoholiveron voisi ohjata lyhentymättömänä niitä tuotteita käyttävien rahastoon, josta niiden aiheuttamat sairaudet hoidetaan. Niin se olisi hoidettava, että se olisi oikeudenmukaista. Vuonna 2017 tupakkaveron tuotto oli 962miljoonaa euroa ja alkoholiveron tuotto 1.340miljoonaa euroa eli yhteensä 2.302miljoonaa euroa. Niiden tuottoon täytyy myös lisätä ALV ja muut välilliset veroluonteiset maksut, niin saammekin jo karkeasti arvioiden alkoholi- ja tuplatuoton, eli viisimiljardia euroa tupakkaa ja alkoholia kuluttavilta verotuloja. Näillä rahastoiduilla verotuloilla voidaan hoitaa tupakasta ja alkoholista johtuvat sairaudet.</p> <p><strong>Solidaarisuuden täytyy olla molemminpuolista, joka koskee niin köyhiä kuin varakkaita</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tulevaisuuden sosiaalipolitiikka tarkoittaa jotakin muuta kuin valtion vastuuta kansalaisistaan. Vastuu hyvästä elämästä kuuluu jatkossa yksilöille itselleen, kirjoittaa Jari Ehrnrooth. Lähde: YLE

Ehrnrooth sivuuttaa kolumnissaan yksilöiden vastuun valtiosta ja sen turvallisuudesta. Hänen ajattelunsa on kaukana todellisuudesta, ja yksilöiden mahdollisuudesta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Ehrnrooth olisi voinut samalla kertoa, että varakkain kansanosa, 10%:a, odottaa, että se vähävarainen kansanosa, joita on 90%:a kansasta, taistelee rintamalla vihollista vastaan, että turvata varakkaiden omaisuuden säilyminen heidän omistuksessaan. 

Riittävällä varallisuusverolla on turvattava puolustusmenot

Me kaikki tiedämme, että sodassa on ennen kaikkea kyse vihollisen halusta saada haltuunsa Suomen maa-alue sekä maassa oleva varallisuus, joka kostuu valtion, yksityisten, yritysten ja ay-liikkeiden omaisuudesta.

Historia on opettanut jo sen, että miehittäjä liittää maa-alueen oman valtionsa osaksi ja ottaa haltuunsa valtion varallisuuden sekä eläkerahastot. Yksityisten ja yritysten omaisuus siirtyy osittain miehittäjävaltiolle ja osittain palkintona miehitykseen osallistuneille suomalaisille maanpettureille, vihreille miehille, sotilaille ja heidän perheenjäsenilleen.

Eniten aineellista hyvää menettävät he, joilla on Suomessa omistuksessa maa-alueita, rakennuksia ja yrityksiä, eli se varakkain osa väestöstä. Vähiten menettävät he, joilla ei ole maallista omaisuutta.

Historia on myös opettanut sen, että varakkaat pyrkivät pakenemaan ulkomaille suojaan ja maata jää puolustamaan köyhin kansanosa omalla hengellään, sillä heillä ei ole mahdollisuutta paeta ulkomaille. Minusta on kohtuullista ottaa maanpuolustukseen enemmän varoja heiltä, joilla varallisuutta on, sillä heillä on eniten menetettävää.

Tällä olisi myös se tärkeä viesti miljoonalle köyhälle suomalaiselle, että varakas väestönosa osallistuu maanpuolustukseen solidaarisesti rahalla, kun köyhät joutuvat puolustamaan Suomen itsenäisyyttä hengellään.

Tupakasta ja alkoholista johtuvat sairaudet

Ehrnrooth toteaa kolumnissaan: "Terveyspolitiikassa jokaisen on otettava vastuu omista elintavoistaan ja niiden seurauksista. Sairausvakuutuksen on rajoitettava tuottamuksellisten vahinkojen korvaamista selkeiden yksilöllisten terveydenhoitosopimusten avulla. Jokainen alkoholin suurkuluttuja, tupakoitsija, ylipainoinen, liikuntaansa laiminlyövä huonoa elämää elävä henkilö tietää, että elintavoillaan hän sairastuttaa itseään ja siten ottaa ylimääräistä niiltä jotka elävät vastuullista hyvää elämää. 

Tämä on terveyspalveluihimme nyt sisältyvä suurin epäoikeudenmukaisuus eikä se voi loputtomiin jatkua, koska kustannusten kasvu ylittää kestokyvyn. Vakavasti sairaat ja vanheneva väestö tarvitsevat hoitoa joka tapauksessa."

Tupakka- ja alkoholiveron voisi ohjata lyhentymättömänä niitä tuotteita käyttävien rahastoon, josta niiden aiheuttamat sairaudet hoidetaan. Niin se olisi hoidettava, että se olisi oikeudenmukaista. Vuonna 2017 tupakkaveron tuotto oli 962miljoonaa euroa ja alkoholiveron tuotto 1.340miljoonaa euroa eli yhteensä 2.302miljoonaa euroa. Niiden tuottoon täytyy myös lisätä ALV ja muut välilliset veroluonteiset maksut, niin saammekin jo karkeasti arvioiden alkoholi- ja tuplatuoton, eli viisimiljardia euroa tupakkaa ja alkoholia kuluttavilta verotuloja. Näillä rahastoiduilla verotuloilla voidaan hoitaa tupakasta ja alkoholista johtuvat sairaudet.

Solidaarisuuden täytyy olla molemminpuolista, joka koskee niin köyhiä kuin varakkaita

]]>
1 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256757-rintamalle-vain-sosiaaliturvanpiiriin-kuuluvat#comments Jari Ehrnrooth Puolustusmenot Sosiaaliturva Tue, 12 Jun 2018 07:59:40 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256757-rintamalle-vain-sosiaaliturvanpiiriin-kuuluvat
Mikä on perhe ja mihin sen pitäisi vaikuttaa? http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256666-mika-on-perhe-ja-mihin-sen-pitaisi-vaikuttaa <p>Ei ole reilua, että yksien lakien mukaan perheellistä kohdellaan samalla tavalla kuin hyvätuloista sinkkua ja toisten lakien mukaan evätään yhteiskunnan tuet hyvätuloisen perheenjäseniltä. Säädösten tilkitseminen lisäämällä uusia sääntöjä pahentaa tilannetta, ei korjaa sitä. Sääntöviidakolla saadaan aikaan yhä enemmän väliinputoajia mitä mielikuvituksellisemmista tilanteista.</p><p>Keskustelu sosiaaliturvasta ja verotuksesta on elintärkeä hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta. Jos yksityiskohtien kanssa painiminen tuntuu ylivoimaiselta, on hyvä ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa tätä hieman etäämmältä. Miettiä, mitä oikeasti haluamme ja mitkä ovat ne periaatteet, joilla yhteiskunnan pitäisi osallistua kansalaisten elämäntilanteiden tasaamiseen.</p><p>Perhesuhteet ovat monimuotoistuneet, joten on selvää, että lainsäätäjä käy melkoista kamppailua pysyäkseen perässä. Avataanpa tätä hieman.</p><p>Ensin pitää päättää, ketkä lasketaan kuuluvaksi samaan perheeseen ja mitä se käytännössä tarkoittaa:</p><ul><li><p>ketkä muodostavat perheen? Samassa taloudessa asuvat? Puoliso? Virallistetusta parisuhteesta tai avioliitosta? Entäpä avoliitto ja muut yhteisasumisen muodot? Huollettavat alaikäiset lapset? Entä jo aikuistuneet nuoret ja muut sukulaiset?</p></li><li><p>keihin perheenjäseniin on elatusvelvollisuus? Puolisoon ja muihin kumppaneihin? Alaikäisiin lapsiin? Opiskeleviin aikuisiin lapsiin?</p></li></ul><p>Yksi vaihtoehto on heittää valkoinen pyyhe kehään ja todeta, että perheet ovat niin monimuotoisia, että niitä on mahdoton määritellä. Lisäksi perhemuodot elävät koko ajan, tänä vuonna asutaan yhdessä kokoonpanossa ja ensi vuonna toisessa. Yhdessä asuminenkin on huono kriteeri, voihan perheellä olla syystä tai toisesta useampi asunto.</p><p>Määritelläänpä perhe miten tahansa, porsaanreikiä on helppo nähdä:</p><ul><li><p>jos perusteeksi katsotaan yhteinen asunto, pääsevät myös alivuokralaiset perheenjäseniksi. Toisaalta perheen määritelmää pystyy kiertämään solmimalla vuokrasopimuksia perheenjäsenten kesken, jos vuokranmaksu on kriteeri.</p></li><li><p>yhdessä asuvat henkilöt selviävät joka tapauksessa halvemmalla, koska kustannuksia voidaan jakaa. Yksi jääkaappi ja tiskikone palvelee useampaakin henkilöä helposti.</p></li><li><p>elatusvelvollisuuden toteutumista on vaikea todentaa. Lastensuojelu huolehtii tästä alaikäisten lasten kohdalla, mutta muuten on vaikea valvoa, kohteleeko perheen elättäjä muita riittävän tasapuolisesti. Näin ollen hyvätuloisen puoliso voi joko olla mukavassa taloudellisessa asemassa tai kokea saavansa lähinnä leivänmuruja pöydän alta. Vaikka virallista elatusvelvollisuutta ei olisi, voivat hyvätuloisen kanssa samassa asunnossa asuvat hyötyä järjestelystä paljonkin.</p></li></ul><p>Miten yhteiskunnan pitäisi suhtautua tähän? Ainakin yhdenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Nykyisinhän tilanne on sietämätön. Verotuksessa olemme kaikki yksilöitä riippumatta elätettävien määrästä (lapsivähennykset ovat olemattomat). Toisaalta tukien suhteen jo keskituloisten perheenjäsenet kuulevat, kuinka tiettyihin tukiin ei ole oikeutta, koska perheen tulot ovat liian suuret.</p><p>Perustulo ja vastaavat ratkaisut ovat yksi askel oikeaan suuntaan. Myös verotusta on korjattava samalla. Emme silti voi väistää sitä, että meidän on määriteltävä perhe ja siihen liittyvä elatusvelvollisuus uudestaan. Jossain määrin joudumme paikkaamaan heikompiosaisten tilannetta harkinnanvaraisilla tuilla. Hyvätuloisen puoliso tulee aina olemaan erilaisessa asemassa kuin työtön yksinhuoltaja. Yhteiskunnan rahat eivät riitä samanlaisiin tukiin molemmille, vaikka se yksinkertaistaisikin järjestelmää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei ole reilua, että yksien lakien mukaan perheellistä kohdellaan samalla tavalla kuin hyvätuloista sinkkua ja toisten lakien mukaan evätään yhteiskunnan tuet hyvätuloisen perheenjäseniltä. Säädösten tilkitseminen lisäämällä uusia sääntöjä pahentaa tilannetta, ei korjaa sitä. Sääntöviidakolla saadaan aikaan yhä enemmän väliinputoajia mitä mielikuvituksellisemmista tilanteista.

Keskustelu sosiaaliturvasta ja verotuksesta on elintärkeä hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta. Jos yksityiskohtien kanssa painiminen tuntuu ylivoimaiselta, on hyvä ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa tätä hieman etäämmältä. Miettiä, mitä oikeasti haluamme ja mitkä ovat ne periaatteet, joilla yhteiskunnan pitäisi osallistua kansalaisten elämäntilanteiden tasaamiseen.

Perhesuhteet ovat monimuotoistuneet, joten on selvää, että lainsäätäjä käy melkoista kamppailua pysyäkseen perässä. Avataanpa tätä hieman.

Ensin pitää päättää, ketkä lasketaan kuuluvaksi samaan perheeseen ja mitä se käytännössä tarkoittaa:

  • ketkä muodostavat perheen? Samassa taloudessa asuvat? Puoliso? Virallistetusta parisuhteesta tai avioliitosta? Entäpä avoliitto ja muut yhteisasumisen muodot? Huollettavat alaikäiset lapset? Entä jo aikuistuneet nuoret ja muut sukulaiset?

  • keihin perheenjäseniin on elatusvelvollisuus? Puolisoon ja muihin kumppaneihin? Alaikäisiin lapsiin? Opiskeleviin aikuisiin lapsiin?

Yksi vaihtoehto on heittää valkoinen pyyhe kehään ja todeta, että perheet ovat niin monimuotoisia, että niitä on mahdoton määritellä. Lisäksi perhemuodot elävät koko ajan, tänä vuonna asutaan yhdessä kokoonpanossa ja ensi vuonna toisessa. Yhdessä asuminenkin on huono kriteeri, voihan perheellä olla syystä tai toisesta useampi asunto.

Määritelläänpä perhe miten tahansa, porsaanreikiä on helppo nähdä:

  • jos perusteeksi katsotaan yhteinen asunto, pääsevät myös alivuokralaiset perheenjäseniksi. Toisaalta perheen määritelmää pystyy kiertämään solmimalla vuokrasopimuksia perheenjäsenten kesken, jos vuokranmaksu on kriteeri.

  • yhdessä asuvat henkilöt selviävät joka tapauksessa halvemmalla, koska kustannuksia voidaan jakaa. Yksi jääkaappi ja tiskikone palvelee useampaakin henkilöä helposti.

  • elatusvelvollisuuden toteutumista on vaikea todentaa. Lastensuojelu huolehtii tästä alaikäisten lasten kohdalla, mutta muuten on vaikea valvoa, kohteleeko perheen elättäjä muita riittävän tasapuolisesti. Näin ollen hyvätuloisen puoliso voi joko olla mukavassa taloudellisessa asemassa tai kokea saavansa lähinnä leivänmuruja pöydän alta. Vaikka virallista elatusvelvollisuutta ei olisi, voivat hyvätuloisen kanssa samassa asunnossa asuvat hyötyä järjestelystä paljonkin.

Miten yhteiskunnan pitäisi suhtautua tähän? Ainakin yhdenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Nykyisinhän tilanne on sietämätön. Verotuksessa olemme kaikki yksilöitä riippumatta elätettävien määrästä (lapsivähennykset ovat olemattomat). Toisaalta tukien suhteen jo keskituloisten perheenjäsenet kuulevat, kuinka tiettyihin tukiin ei ole oikeutta, koska perheen tulot ovat liian suuret.

Perustulo ja vastaavat ratkaisut ovat yksi askel oikeaan suuntaan. Myös verotusta on korjattava samalla. Emme silti voi väistää sitä, että meidän on määriteltävä perhe ja siihen liittyvä elatusvelvollisuus uudestaan. Jossain määrin joudumme paikkaamaan heikompiosaisten tilannetta harkinnanvaraisilla tuilla. Hyvätuloisen puoliso tulee aina olemaan erilaisessa asemassa kuin työtön yksinhuoltaja. Yhteiskunnan rahat eivät riitä samanlaisiin tukiin molemmille, vaikka se yksinkertaistaisikin järjestelmää.

]]>
7 http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256666-mika-on-perhe-ja-mihin-sen-pitaisi-vaikuttaa#comments Liberaalipuolue Perhe Sosiaaliturva Sun, 10 Jun 2018 16:55:54 +0000 Anna Aaltonen http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256666-mika-on-perhe-ja-mihin-sen-pitaisi-vaikuttaa
Mehiläinen pisti – Sosiaalipolitiikka metsään menossa http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255490-mehilainen-pisti-sosiaalipolitiikka-metsaan-menossa <p>Mediassa <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005684714.html" target="_blank">uutisoitiin</a> äskettäin terveysjätti Mehiläisen myynnistä 1,8 miljardin kauppahinnalla ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille. Suomalaisten omistus jää noin 40 prosenttiin. Tämän kotimaisuusasteen säilyttämisen ilmeisenä motiivina on pehmittää poliitikkoja hyväksymään tekeillä oleva sote-uudistus.</p><p>Mikäli sote toteutuu, alkaa terveydenhuoltopalvelujen yksityistämisen kautta virrata verovaroja kansainvälisille sijoitusyhtiöille. Jatkossa suomalaisilta ihmisiltä kannetut verovarat eivät jäisi kiertämään kansantalouteemme vaan päätyisivät kansainvälisen kapitalismin hyväksi.</p><p>En näe tällaisessa kansallisen edun polkemisessa mitään järkeä. Myös kokonaisuutena ajatellen sote <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802162200751175_u0.shtml" target="_blank">aiheuttaisi</a> työttömyyttä julkisten palvelujen purkamisen kautta ja loisi uuden välinportaanhallinnon, jonka kaltaiselle himmelille ei ole kerta kaikkiaan mitään tarvetta.</p><p>Myöskään vasemmisto ei ole ihmisten elinolosuhteiden huonontamiseen viaton. Viime maaliskuussa vasemmistolaisten ay-liikkeiden omistama Kojamo Oy (entinen VVO) <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html" target="_blank">myi</a> enemmistön valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoistaan kansainvälisille sijoittajille. Asunnot olivat vasemmiston rahasampo, sillä ammattiliitot kuittasivat asuntojen tuotoista verovapaat osingot. Näin valtion asumistuet virtasivat vasemmiston vaalitileille, mutta yhtä kaikki, rahat jäivät Suomeen.</p><p>Sen sijaan jatkossa kansainväliset sijoittajat voivat imuroida valtion asumistuet ulkomaille, joten ei ihme, että ostajaosapuoli <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html" target="_blank">on</a> innoissaan. Asiassa käynee niin kuin Carunan myynnissä: maksut nostetaan kattoon. Ja vasemmisto laittaa äskettäin saamansa rahat punastellen liiveihinsä.</p><p>Tällaista taantumusta olisi poliittisesti vastustettava, mutta siihen ei yllä kuin tietty osa nykyisestä oppositiosta. Vikana on, että kansallisen edun valvonta on laiminlyöty vähän kaikessa, eikä nykypoliitikoilta löydy asiantuntemusta eikä toimintakykyä moisen kurjistamisen vastustamiseen.</p><p>Myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus on menossa täysin metsään. Hallitus on koettanut uskotella purkavansa kannusteloukkuja patistelemalla työttömiä aktiivisuuteen. On kuitenkin suuri vääryys rangaista ihmisiä työttömyysetuuksien heikennyksillä, mikäli aktiivisuuden osoittamiseen ei ole tilaisuuksia. Pakotettu aktiivisuus ei ole spontaania ja oikeaa aktiivisuutta vaan reagoimista painostukseen, jonka tuloksena syntyy passiivisuutta.</p><p>Sanktiot voisivat olla oikeutettuja tilanteissa, joissa ihmiset ovat itse syypäitä asemaansa. Todellisuudessa kukaan ei voi itse päättää työllistymisestään, kun työttömyys on rakenteellista eivätkä ihmiset voi väkipakolla kenenkään työpaikoille tai leipiin laittautua. Sen sijaan hallitus tekee työttömyyden uhreista syyllisiä.</p><p>Todellinen kannusteloukku sisältyy toimeentulotukijärjestelmään ja -lainsäädäntöön. Koska toimeentulotuki on omaisuusvähenteinen, se kannustaa ihmisiä hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti varattomiksi ja suorastaan kehottaa olemaan hankkimasta vähäistäkään &rdquo;helposti rahaksi vaihdettavissa olevaa omaisuutta&rdquo;, jotta voisi turvata jokapäiväisen leivän saantinsa ja tulot juokseviin menoihin.</p><p>Toimeentulotukijärjestelmä kannustaa ihmisiä köyhyyteen ja kurjuuteen, ja näin käy, mikäli riippuvuus toimeentulotuesta on toistuvaa. Toistuvuus muuttuu sitä kautta pysyväksi.</p><p>Suoranainen ihmisoikeusrikos toimeentulotuki on silloin, kun se mahdollistaa esimerkiksi kuolinpesissä olevan varallisuuden ja sitä vastaan annetun toimeentulotuen ulosmittaamisen perinnönjaon jälkeen. Tällainen järjestelmä vie ihmisiltä niin ajoneuvot kuin asunnotkin. Myös Heikki Hiilamo on <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002769691.html" target="_blank">todennut</a>, että koko toimeentulotuen idea on käsittämätön.&nbsp;</p><p>Yleisradion nettisivut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10210333" target="_blank">esittelivät</a> äskettäin kuusi mallia sosiaaliturvan kokonaisuudistusta varten. Myös itse olen esittänyt aiheeseen kannanottoni.&nbsp;</p><p>Omasta mielestäni työttömyysetuudet, asumistuki ja niitä täydentävä toimeentulotukijärjestelmä pitäisi korvata negatiivisen tuloveron tapaisella perustulojärjestelmällä, jonka esittelin teoksessani <a href="https://www.bod.fi/kirja/jukka-hankamaeki/tyoettoemaen-kuolema/9789523185449.html" target="_blank">Työttömän kuolema &ndash; Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan</a>.</p><p>Näin turvattaisiin oikeudenmukainen kohtelu jokaiselle, joka jää vaille jokapäiväisiin ja tavanomaisiin elinkustannuksiin riittävää tuloa esimerkiksi työttömyyden vuoksi. On väärin, että toimeentulotukijärjestelmä saattaa kansalaisen puille paljaille vain siksi, että hän ei voi itsestään riippumattomista syistä turvata omaa toimeentuloaan ansiotulojen katkettua.</p><p>Samanlainen on myös yritteliäisyys- ja sivistymisvihamielinen työttömyysetuusjärjestelmä, joka käytännössä estää kaikkeen yritteliäisyyteen liittyvän arvotuotannon, työelämän ulkopuolella tapahtuvan produktiivisen toiminnan ja itsensä kehittämisen esimerkiksi opiskelemalla.</p><p>Sen sijaan, että hallitus suunnittelisi palkitsevaa sosiaaliturvamallia, se on omaksunut porkkanoiden sijasta piiskan ja soveltaa vanhakantaista rankaisemiseen perustuvaa järjestelmää. Uhattuna oleminen ei kuitenkaan vapauta ihmisten voimavaroja vaan ohjaa siilipuolustukseen, joka yhteiskuntakäytännössä myös näkyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mediassa uutisoitiin äskettäin terveysjätti Mehiläisen myynnistä 1,8 miljardin kauppahinnalla ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille. Suomalaisten omistus jää noin 40 prosenttiin. Tämän kotimaisuusasteen säilyttämisen ilmeisenä motiivina on pehmittää poliitikkoja hyväksymään tekeillä oleva sote-uudistus.

Mikäli sote toteutuu, alkaa terveydenhuoltopalvelujen yksityistämisen kautta virrata verovaroja kansainvälisille sijoitusyhtiöille. Jatkossa suomalaisilta ihmisiltä kannetut verovarat eivät jäisi kiertämään kansantalouteemme vaan päätyisivät kansainvälisen kapitalismin hyväksi.

En näe tällaisessa kansallisen edun polkemisessa mitään järkeä. Myös kokonaisuutena ajatellen sote aiheuttaisi työttömyyttä julkisten palvelujen purkamisen kautta ja loisi uuden välinportaanhallinnon, jonka kaltaiselle himmelille ei ole kerta kaikkiaan mitään tarvetta.

Myöskään vasemmisto ei ole ihmisten elinolosuhteiden huonontamiseen viaton. Viime maaliskuussa vasemmistolaisten ay-liikkeiden omistama Kojamo Oy (entinen VVO) myi enemmistön valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoistaan kansainvälisille sijoittajille. Asunnot olivat vasemmiston rahasampo, sillä ammattiliitot kuittasivat asuntojen tuotoista verovapaat osingot. Näin valtion asumistuet virtasivat vasemmiston vaalitileille, mutta yhtä kaikki, rahat jäivät Suomeen.

Sen sijaan jatkossa kansainväliset sijoittajat voivat imuroida valtion asumistuet ulkomaille, joten ei ihme, että ostajaosapuoli on innoissaan. Asiassa käynee niin kuin Carunan myynnissä: maksut nostetaan kattoon. Ja vasemmisto laittaa äskettäin saamansa rahat punastellen liiveihinsä.

Tällaista taantumusta olisi poliittisesti vastustettava, mutta siihen ei yllä kuin tietty osa nykyisestä oppositiosta. Vikana on, että kansallisen edun valvonta on laiminlyöty vähän kaikessa, eikä nykypoliitikoilta löydy asiantuntemusta eikä toimintakykyä moisen kurjistamisen vastustamiseen.

Myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus on menossa täysin metsään. Hallitus on koettanut uskotella purkavansa kannusteloukkuja patistelemalla työttömiä aktiivisuuteen. On kuitenkin suuri vääryys rangaista ihmisiä työttömyysetuuksien heikennyksillä, mikäli aktiivisuuden osoittamiseen ei ole tilaisuuksia. Pakotettu aktiivisuus ei ole spontaania ja oikeaa aktiivisuutta vaan reagoimista painostukseen, jonka tuloksena syntyy passiivisuutta.

Sanktiot voisivat olla oikeutettuja tilanteissa, joissa ihmiset ovat itse syypäitä asemaansa. Todellisuudessa kukaan ei voi itse päättää työllistymisestään, kun työttömyys on rakenteellista eivätkä ihmiset voi väkipakolla kenenkään työpaikoille tai leipiin laittautua. Sen sijaan hallitus tekee työttömyyden uhreista syyllisiä.

Todellinen kannusteloukku sisältyy toimeentulotukijärjestelmään ja -lainsäädäntöön. Koska toimeentulotuki on omaisuusvähenteinen, se kannustaa ihmisiä hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti varattomiksi ja suorastaan kehottaa olemaan hankkimasta vähäistäkään ”helposti rahaksi vaihdettavissa olevaa omaisuutta”, jotta voisi turvata jokapäiväisen leivän saantinsa ja tulot juokseviin menoihin.

Toimeentulotukijärjestelmä kannustaa ihmisiä köyhyyteen ja kurjuuteen, ja näin käy, mikäli riippuvuus toimeentulotuesta on toistuvaa. Toistuvuus muuttuu sitä kautta pysyväksi.

Suoranainen ihmisoikeusrikos toimeentulotuki on silloin, kun se mahdollistaa esimerkiksi kuolinpesissä olevan varallisuuden ja sitä vastaan annetun toimeentulotuen ulosmittaamisen perinnönjaon jälkeen. Tällainen järjestelmä vie ihmisiltä niin ajoneuvot kuin asunnotkin. Myös Heikki Hiilamo on todennut, että koko toimeentulotuen idea on käsittämätön. 

Yleisradion nettisivut esittelivät äskettäin kuusi mallia sosiaaliturvan kokonaisuudistusta varten. Myös itse olen esittänyt aiheeseen kannanottoni. 

Omasta mielestäni työttömyysetuudet, asumistuki ja niitä täydentävä toimeentulotukijärjestelmä pitäisi korvata negatiivisen tuloveron tapaisella perustulojärjestelmällä, jonka esittelin teoksessani Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan.

Näin turvattaisiin oikeudenmukainen kohtelu jokaiselle, joka jää vaille jokapäiväisiin ja tavanomaisiin elinkustannuksiin riittävää tuloa esimerkiksi työttömyyden vuoksi. On väärin, että toimeentulotukijärjestelmä saattaa kansalaisen puille paljaille vain siksi, että hän ei voi itsestään riippumattomista syistä turvata omaa toimeentuloaan ansiotulojen katkettua.

Samanlainen on myös yritteliäisyys- ja sivistymisvihamielinen työttömyysetuusjärjestelmä, joka käytännössä estää kaikkeen yritteliäisyyteen liittyvän arvotuotannon, työelämän ulkopuolella tapahtuvan produktiivisen toiminnan ja itsensä kehittämisen esimerkiksi opiskelemalla.

Sen sijaan, että hallitus suunnittelisi palkitsevaa sosiaaliturvamallia, se on omaksunut porkkanoiden sijasta piiskan ja soveltaa vanhakantaista rankaisemiseen perustuvaa järjestelmää. Uhattuna oleminen ei kuitenkaan vapauta ihmisten voimavaroja vaan ohjaa siilipuolustukseen, joka yhteiskuntakäytännössä myös näkyy.

]]>
6 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255490-mehilainen-pisti-sosiaalipolitiikka-metsaan-menossa#comments Asuntopolitiikka Sosiaaliturva Sote-uudistus Terveydenhuolto Fri, 18 May 2018 10:03:37 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255490-mehilainen-pisti-sosiaalipolitiikka-metsaan-menossa
Eläkkeitä pitäisi ajatella sosiaaliturvana http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255112-elakkeita-pitaisi-ajatella-sosiaaliturvana <p>SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan, että SDP hallituksessa korottaisi kaikkien alle 1400 euron eläkkeellä elävien eläkkeitä sadalla eurolla. Rinteen ajatukset tyrmättiin nopeasti Keskustan ja Kokoomuksen leireistä. On aivan aiheellista esittää huoli pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta &mdash; heillä harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa millään tavalla. Rinne ei tosin esittänyt mitään perusteluita sille, miksi nykyisten työssäkäyvien maksama tulonsiirto kaikille eläkeläisille olisi tarpeellinen. Oikeudenmukaisempaa olisi ajatella eläkkeitä sosiaaliturvana ja kohdistaa korotukset kaikkien sijaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat.</p><p>Suomen eläkejärjestelmä koostuu suoraan veroilla rahoitettavasta kansaneläkkeestä sekä kaikkien työntekijöiden palkoista pidätetyillä maksuilla rahoitettavista työeläkkeista (osa eläkemaksuista on rahastoitu, mutta luvatut eläkkeet ylittävät eläkevarallisuuden moninkertaisesti: <a href="http://www.elakekello.fi/">http://www.elakekello.fi/</a>). Yrittäjille ja maanviljelijöille (ja muutamalle muullekin ryhmälle) on omat järjestelmänsä. Suurimmat rahavirrat kulkevat työeläkejärjestelmän kautta ja tässä kirjoituksessa käsittelen vain työeläkejärjestelmää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suurin osa maksetusta eläkkeestä ei tule palkasta säästetystä osuudesta</strong></p><p>Toisin kuin yleisesti ajatellaan, eläkkeet eivät enimmäkseen koostu ihmisten säästämistä rahoista. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sukupolven eläkemaksut eivät mene kokonaan säästöön, vaan niitä käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa &mdash; se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Luvattu eläkkeen taso 75-prosenttisesti vain poliitikkojen lupaus siitä, että senhetkiset ja tulevat työntekijät maksavat valtaosan eläkkeestä.</p><p>&nbsp;</p><p><img height="331" src="https://lh5.googleusercontent.com/qMiQ5mFjfeD3zFlcGSls-UKqZ8IubIoM4qENfo1DFL7I2Rhj8N9OLUsEwuiesYyjCb3tcP2D2mcaguE0LobdZdx_6Sf3IFpLKHs__RhUWg0Y84PwBG_18UTUhjMzlw1WNysZVEPu" width="370" /></p><p><strong>Kuva: Eläkemaksujen kehitys 1960-2018</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä</strong></p><p>Siinä, ettei eläkkeistä laitetakaan säästöön kuin osa, ja loput rahoitetaan sillä hetkellä työssäkäyvien maksuista, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Ongelma muodostuu siitä, että eläkemaksut ovat viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneet. Kun eläkemaksut 70-luvulla olivat vain 5 prosenttia, ovat ne nykyään nousseet lähes 25 prosenttiin.</p><p>Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin. Nuoren näkökulmasta tilanne ei näytä erityisen reilulta: samalla kun tämän hetken työssäkäyvät joutuvat saman eläketason saavuttamiseksi maksamaan suhteessa moninkertaisia maksuja, korkeat työn sivukulut näivettävät työmarkkinoita. Suurille ikäluokille on luvattu <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005122519.html">suhteettoman isot eläkkeet</a> suhteessa siihen, minkälaisia maksuja työuran aikana on kerätty ja siihen, mitä tällä hetkellä työuraa aloittelevat eläkemaksuillaan saavat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eläkekatto on mahdollinen</strong></p><p>Koska eläkkeitä maksetaan enimmäkseen veroluonteisista maksuista, niitä tulisi ajatella omien säästöjen sijaan enemmän veroista maksettavana sosiaaliturvana. On epäselvää, missä määrin eläkkeet olisivat omaisuudensuojan piirissä &mdash; ainakin itse &quot;säästetyn&quot; neljäsosan voisi kuvitella kuuluvan sen piiriin. Enemmän pohdintaa vaatii se, voiko poliitikkojen tekemä lupaus muiden rahoittamasta (korkeastakin) tulotasosta kuulua omaisuudensuojan piiriin.</p><p>Vaikka korkeimmat maksettavat eläkkeet ovat jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa, eläkekaton avulla säästettävä määrä ei ole valtava ellei kattoa aseteta todella alhaiseksi. On enemmän kyse periaatteesta: verorahoitteinen sosiaaliturva tulisi kohdistaa niille, jotka sitä tarvitsevat. On aivan paikallaan esittää kysymys, kuuluuko verorahoitteisella järjestelmällä maksaa ihmisille hyvin korkeita tuloja.</p><p>Pitäisi pyrkiä kohti järjestelmää, jossa eläkkeitä todella ajateltaisiin sosiaaliturvana. Monilla eläkeläisillä on muutenkin paljon omaisuutta, eikä ole olemassa vahvoja perusteita sille, miksi sosiaaliturvaa pitäisi maksaa sellaisille, jotka sitä eivät tarvitse. Eläkkeen pitäisi kattaa perustoimeentulo, lisävarautuminen olisi ihmisten oman päätäntävallan piirissä.</p><p>Jos luvattuihin eläkkeisiin tehdään muutoksia, on niiden oltava sellaisia, ettei kukaan jää puille paljaille päätösten seurauksena. Kyse on poliitikkojen aikaisempien lupauksien perumisesta, eikä ole reilua, jos ihmiset ovat järjestäneet elämänsä luottaen siihen mitä heille on aikoinaan luvattu. Ei kuitenkaan voida puhua, että kukaan jäisi puille paljaille, jos eläkekatto asetettaisiin esimerkiksi 4000 euroon kuukaudessa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eläkejärjestelmässä on muutakin vikaa</strong></p><p>Eräs eläkejärjestelmään liittyvä ongelma on myös maksun jakaantuminen työntekijän ja työnantajan osaan. Tarpeettoman monimutkainen järjestelmä hämärtää aiheesta käytävää keskustelua. Kun maksu on joka tapauksessa pakko maksaa jokaisesta palkkaeurosta, on lopulta yhdentekevää, onko se työnantajan vai työntekijän tilittämä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa palkat eivät jousta heti vaan vasta työehtoneuvotteluiden jälkeen, pelaamalla tällä työntekijän ja työnantajan osuudella voidaan kuitenkin saavuttaa väliaikaisia vaikutuksia työmarkkinoilla.</p><p>Lisäksi eläkevaroja hallinnoi kahdeksan eri eläkevakuutusyhtiötä, jotka kilpailevat keskenään vain näennäisesti. Mistään oikeasta kipailusta ei ole kyse - yhtiöt joutuvat maksamaan toisilleen tasausmaksuja. Useaa yhtiötä perustellaan usein riskien hallinnalla, ja sillä &quot;ettei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin&quot;. Perustelu ontuu, sillä sama riskitaso ja hajautus olisi mahdollista saavuttaa, vaikka yhtiöitä olisi vain yksi. Seitsemän erillistä eläkevakuutusyhtiötä tarkoittaa, että kokonaisuutena järjestelmässä maksetaan moninkertaisia hallintokuluja siihen verrattuna, että eläkevarallisuutta hallinnoisi esimerkiksi yksi valtion virasto.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan, että SDP hallituksessa korottaisi kaikkien alle 1400 euron eläkkeellä elävien eläkkeitä sadalla eurolla. Rinteen ajatukset tyrmättiin nopeasti Keskustan ja Kokoomuksen leireistä. On aivan aiheellista esittää huoli pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta — heillä harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa millään tavalla. Rinne ei tosin esittänyt mitään perusteluita sille, miksi nykyisten työssäkäyvien maksama tulonsiirto kaikille eläkeläisille olisi tarpeellinen. Oikeudenmukaisempaa olisi ajatella eläkkeitä sosiaaliturvana ja kohdistaa korotukset kaikkien sijaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat.

Suomen eläkejärjestelmä koostuu suoraan veroilla rahoitettavasta kansaneläkkeestä sekä kaikkien työntekijöiden palkoista pidätetyillä maksuilla rahoitettavista työeläkkeista (osa eläkemaksuista on rahastoitu, mutta luvatut eläkkeet ylittävät eläkevarallisuuden moninkertaisesti: http://www.elakekello.fi/). Yrittäjille ja maanviljelijöille (ja muutamalle muullekin ryhmälle) on omat järjestelmänsä. Suurimmat rahavirrat kulkevat työeläkejärjestelmän kautta ja tässä kirjoituksessa käsittelen vain työeläkejärjestelmää.

 

Suurin osa maksetusta eläkkeestä ei tule palkasta säästetystä osuudesta

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, eläkkeet eivät enimmäkseen koostu ihmisten säästämistä rahoista. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sukupolven eläkemaksut eivät mene kokonaan säästöön, vaan niitä käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa — se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Luvattu eläkkeen taso 75-prosenttisesti vain poliitikkojen lupaus siitä, että senhetkiset ja tulevat työntekijät maksavat valtaosan eläkkeestä.

 

Kuva: Eläkemaksujen kehitys 1960-2018

 

Eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä

Siinä, ettei eläkkeistä laitetakaan säästöön kuin osa, ja loput rahoitetaan sillä hetkellä työssäkäyvien maksuista, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Ongelma muodostuu siitä, että eläkemaksut ovat viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneet. Kun eläkemaksut 70-luvulla olivat vain 5 prosenttia, ovat ne nykyään nousseet lähes 25 prosenttiin.

Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin. Nuoren näkökulmasta tilanne ei näytä erityisen reilulta: samalla kun tämän hetken työssäkäyvät joutuvat saman eläketason saavuttamiseksi maksamaan suhteessa moninkertaisia maksuja, korkeat työn sivukulut näivettävät työmarkkinoita. Suurille ikäluokille on luvattu suhteettoman isot eläkkeet suhteessa siihen, minkälaisia maksuja työuran aikana on kerätty ja siihen, mitä tällä hetkellä työuraa aloittelevat eläkemaksuillaan saavat.

 

Eläkekatto on mahdollinen

Koska eläkkeitä maksetaan enimmäkseen veroluonteisista maksuista, niitä tulisi ajatella omien säästöjen sijaan enemmän veroista maksettavana sosiaaliturvana. On epäselvää, missä määrin eläkkeet olisivat omaisuudensuojan piirissä — ainakin itse "säästetyn" neljäsosan voisi kuvitella kuuluvan sen piiriin. Enemmän pohdintaa vaatii se, voiko poliitikkojen tekemä lupaus muiden rahoittamasta (korkeastakin) tulotasosta kuulua omaisuudensuojan piiriin.

Vaikka korkeimmat maksettavat eläkkeet ovat jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa, eläkekaton avulla säästettävä määrä ei ole valtava ellei kattoa aseteta todella alhaiseksi. On enemmän kyse periaatteesta: verorahoitteinen sosiaaliturva tulisi kohdistaa niille, jotka sitä tarvitsevat. On aivan paikallaan esittää kysymys, kuuluuko verorahoitteisella järjestelmällä maksaa ihmisille hyvin korkeita tuloja.

Pitäisi pyrkiä kohti järjestelmää, jossa eläkkeitä todella ajateltaisiin sosiaaliturvana. Monilla eläkeläisillä on muutenkin paljon omaisuutta, eikä ole olemassa vahvoja perusteita sille, miksi sosiaaliturvaa pitäisi maksaa sellaisille, jotka sitä eivät tarvitse. Eläkkeen pitäisi kattaa perustoimeentulo, lisävarautuminen olisi ihmisten oman päätäntävallan piirissä.

Jos luvattuihin eläkkeisiin tehdään muutoksia, on niiden oltava sellaisia, ettei kukaan jää puille paljaille päätösten seurauksena. Kyse on poliitikkojen aikaisempien lupauksien perumisesta, eikä ole reilua, jos ihmiset ovat järjestäneet elämänsä luottaen siihen mitä heille on aikoinaan luvattu. Ei kuitenkaan voida puhua, että kukaan jäisi puille paljaille, jos eläkekatto asetettaisiin esimerkiksi 4000 euroon kuukaudessa.

 

Eläkejärjestelmässä on muutakin vikaa

Eräs eläkejärjestelmään liittyvä ongelma on myös maksun jakaantuminen työntekijän ja työnantajan osaan. Tarpeettoman monimutkainen järjestelmä hämärtää aiheesta käytävää keskustelua. Kun maksu on joka tapauksessa pakko maksaa jokaisesta palkkaeurosta, on lopulta yhdentekevää, onko se työnantajan vai työntekijän tilittämä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa palkat eivät jousta heti vaan vasta työehtoneuvotteluiden jälkeen, pelaamalla tällä työntekijän ja työnantajan osuudella voidaan kuitenkin saavuttaa väliaikaisia vaikutuksia työmarkkinoilla.

Lisäksi eläkevaroja hallinnoi kahdeksan eri eläkevakuutusyhtiötä, jotka kilpailevat keskenään vain näennäisesti. Mistään oikeasta kipailusta ei ole kyse - yhtiöt joutuvat maksamaan toisilleen tasausmaksuja. Useaa yhtiötä perustellaan usein riskien hallinnalla, ja sillä "ettei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin". Perustelu ontuu, sillä sama riskitaso ja hajautus olisi mahdollista saavuttaa, vaikka yhtiöitä olisi vain yksi. Seitsemän erillistä eläkevakuutusyhtiötä tarkoittaa, että kokonaisuutena järjestelmässä maksetaan moninkertaisia hallintokuluja siihen verrattuna, että eläkevarallisuutta hallinnoisi esimerkiksi yksi valtion virasto.

 

]]>
63 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255112-elakkeita-pitaisi-ajatella-sosiaaliturvana#comments Kotimaa Eläke Eläkekatto Eläkevakuutusmaksu SDP Sosiaaliturva Thu, 10 May 2018 04:34:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255112-elakkeita-pitaisi-ajatella-sosiaaliturvana