Oula Lintula — rehellisyys ja poliittinen tahto Sananvapauden, suomalaisten edun ja demokratian puolesta.

Energiamuodoista ja vastakkainasettelusta

Osallistuin viime lauantaina Sastamalan kaupungin järjestämään vaalipaneeliin. Kiitän kaupunkia tästä mahdollisuudesta ja Äetsän koulun ja Sarkia-lukion oppilaita mielenkiintoisista kysymyksistä. Yhtenä muiden joukossa nousi kysymys "pitäisikö Suomessa panostaa ydinvoimaan vai uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen". En muista kysymyksen tarkkaa sanamuotoa, mutta juuri tämä vastakkainasettelu siinä oli. Ehdin antaa kysymykseen vastauksen, mutta perusteluiden kanssa jäi aika vähän kesken, joten jatkan tässä.

1. Vastakkainasettelu

Tämä vastakkainasettelu on sikäli erikoinen, että siinä on kysymys eri rahoista. Ydinvoimaloita rakennetaan sähköyhtiöiden tai niiden lainoittajien rahoilla, uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä voi tehdä valtio (ja tietysti sitä saa tehdä vapaaehtoisesti kuka tahansa muukin). Toiseen sijoitettu raha ei ole toisesta pois. Vastakkainasettelu on suunnilleen yhtä erikoinen, kuin jos kysyttäisiin, pitäisikö leipomoyrittäjän mieluummin ostaa uusi uuni vai sijoittaa uunin hinta uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen.

Leipomoyrittäjän tarkoitus on tehdä leipää ja pullaa, ydinvoimayhtiön tehtävä on tehdä sähköä. Ei-sosialistiseen yhteiskuntaan ei kertakaikkiaan kuulu se, että valtio käskee juuri tiettyjä yhtiöitä keskittymään johonkin liiketoimintaansa liittymättömään asiaan, sanotaan nyt vaikka uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen. Tottakai kellä tahansa yksityishenkilönä on oikeus niihin osallistua, mutta ei tämän pidä tarkoittaa muiden velvolliuutta.

Voi olla, että kysymyksenasettelun taustalla on se harha, että kun ydinvoimala rakennetaan Suomeen, sen rakentajana itse asiassa olisi Suomen valtio ja rahoittajina Suomen veronmaksajat. Näinhän ei tokikaan ole. Ydinvoimayhtiö tulee toimeen omillaan, koska pääomakulujen jälkeen sähköntuotanto on halpaa. On erikoista, että vasemmistossa on otettu ydinvoimaa vastaan niinkin kovasti kantaa kuin on; ajattelisi, että kun teollisuudelta kuluu vähemmän rahaa energiaan (jota teollisuus toimiakseen tarvitsee joka tapauksessa), sen enemmän jää maksettavaa työläiselle. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että vasemmisto on vahingoniloinen siitä, että teollisuusyritys menettää enemmän rahaa. Ikään kuin tämä olisi jollain tavalla työläisen etu.

2. Vaihtoehdot

Omaksi kysymyksekseen sitten jää, mitä nämä uusiutuvat energiamuodot ovat, joita "ydinvoiman lisärakentamisen sijaan" pitäisi tukea. Yksi on tietysti vesivoima, mutta sen lisärakentaminen lienee Suomen osalta jo Vuotoksen muodossa torpattu (vihreidenkin taholta). Jäljellä jäävät käytännössä aurinko ja tuuli. Auringonpaiste ei juuri auta kaamosajan pakkasilla, jolloin kulutus on helposti huipussaan. On visioitu aurinkovoiman tuontia Saharasta, mutta tähän taas liittyy alueen politiikkaan liittyviä riskejä. Tuulivoimala taas edellyttää tietysti tuulta. Tuulisähköntuotanto yksikköä kohti on tuulisellakin säällä varsin tehotonta.

Mikäli tuulivoima halutaan nostaa promilleluokan puuhastelusta vakavaksi teollisuuden sähköntuotantomuodoksi, tämä edellyttää käytännössä, että tuulivoimantuotantoa varten valjastetaan massiiviset maa- tai rannikkoalueet. Ehkä absurdein hanke on käynnissä Kemijärvellä, jossa järveä ympäröivään vaara- ja tunturimaisemaan on suunnitteilla enimmillään yli 50 tuulivoimalaa, vieläpä vastoin voimassaolevaa maakuntakaavaa. Vaikutukset Kemijärven luontoarvoille ja matkailuelinkeinolle olisivat vakavat, ja tyynessä ja myrskyssä nämäkin voimalat seisoisivat tyhjän panttina. Omillaan tämäkään hanke ei pärjäisi, vaan edellyttäisi toimiakseen sähkömarkkinakilpailun vääristämistä esimerkiksi syöttötariffien muodossa. Toisin kuin ydinvoimala, tämä ei kuitenkaan vaadi toteutuakseen hallituksen saati eduskunnan päätöstä.

3. Konkretian puute

Käytännössä toimivat vaihtoehdot Suomen energiatalouden selkärangaksi ovat vähissä. Ydinvoiman ohella jäljelle jäävät sähkön tuonti (mikä nykyisin käytännössä on ydinvoimaa, vain rajan takana tuotettuna), fossiiliset polttoaineet (jotka muusta ilmastonmuutospaniikista huolimatta eivät tunnu olevan edes ydinvoiman tasolla vihreiden ja vasemmiston inholistalla) ja vesivoima (siis Vuotoksen kaivaminen takaisin käsittelyyn). Poliittisen pelin henkeen kuuluu se, että konkreettisia valintoja viimeksimainittujen puolesta ei juuri näy.

Asioiden vastustaminen on helppoa, mutta sähkö ei synny itsestään, eivätkä teollisuus ja muukaan yhteiskunta pyöri itsestään. Jostain sähkö on tehtävä. Mielestäni yhden tuotantomuodon vastustaminen ilman, että sen tilalle tarjotaan konkreettisia vaihtoehtoja, on poliittista epärehellisyyttä. Ydinvoima on jostain syystä ainoa energiantuotantomuoto, jossa jokainen voimalaitosyksikkö tarvitsee eduskunnalta erillisen hyväksynnän — toisin kuin esimerkiksi hiilivoimala, jonka normaalin toiminnan osana hyväksytään ydinvoimalaan verrattuna moninkertainen määrä kuolonuhreja.

4. Japanin tilanteesta

Alussamainitun vaalipaneelin aikana en vielä ollut tietoinen Japanin surullisista tapahtumista. Myönnän, että olen niiden johdosta pyöritellyt tätäkin tilitystä mielessäni muutaman päivän ennen sen kirjoittamista. Rehellisyyden nimissä annettakoon kuitenkin kommentti Japaniinkin liittyen.

Japanissa useita ydinreaktoreita on saattanut vaurioitua käyttökelvottomiksi, mutta niiden ulkopuolisille aiheuttamat haitat ovat muuhun katastrofiin verrattuna jääneet marginaalisiksi. Ulkomaalaisessa uutisoinnissa tuntuu olevan suhteellisuudentaju pahasti hukassa. Ilmeisesti kymmeniin tai satoihinkin ihmisiin on kohdistunut lievä normaalista poikkeava säteilyannos, joka tietyllä tilastollisella todennäköisyydellä nostaa syöpäsairauden riskiä joillakin prosenttiyksiköillä; tämä tuntuu olevan monille poliittisesti valveutuneillekin ihmisille huomattavasti vakavampi asia kuin se, että kymmeniä tuhansia ihmisiä on jo nyt kuollut täysin varmasti.

Jos suomalaiset rakentamismääräykset, joissa on huomioitu lumen ja tuulen aiheuttamat suurimmat mahdolliset rasitukset, siirrettäisiin suhteutettuina Japaniin maanjäristysten ja tsunamien aiheuttamat rasitukset huomioiden, olisivat Japanin saaret käytännössä asumattomat. Mikäli 127-miljoonainen kansakunta kuitenkin haluaa ylläpitää yhtä maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista seismisesti erittäin aktiivisella alueella, se joutuu hyväksymään tietyt riskit, ja joskus nämä riskit realisoituvat. Se on japanilaisten valinta. Ei kuitenkaan ole Suomen eikä suomalaisten tehtävä sopeuttaa omia käytäntöjään näiden valintojen pohjalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Mika. H

""Japanissa useita ydinreaktoreita on saattanut vaurioitua käyttökelvottomiksi, mutta niiden ulkopuolisille aiheuttamat haitat ovat muuhun katastrofiin verrattuna jääneet marginaalisiksi. ""

Voi kun muillakin tänne kirjoittelijoilla olisi edes osa suhteellisuudentajustasi.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Hyvä tilanneanalyysi. Japanin onnettomuuden laajuus paljastuu vasta kuukausien päästä. Tuhon laajuus riippuu siitä, miten voimalan reaktoreiden halintaan saanit onnistuu. Suomeen Japanin onnettomuus ei vaikuta mitään muuten kuin tunnetasolla ja myöhemmin jonkin verran taloudessa.

Tässä vaiheessa Suomessa tarvitaan etenkin päättäjiltä suurta malttia, jotta ei sitoutuda Euroopassa ylimääräisiin maksuihin ja holtittomien pankkien tukemiseen. Nämä ovat erillisiä asioita, mutta Suomen pitää keskittyä oman talouden kestävyyteen. Siten pärjäämme parhaiten tsunamin ja ydinonnettomuuden jälkiseurauksia sekä Euroopan talouden epävakautta vastaan.

Käyttäjän JaniRantala kuva
Jani Rantala

Mietikääpä sitä että EU:n energiakomissaari ehdottaa koko EU:n luopumista ydinvoimasta. Ettei äijällä vaan olisi pesti jota se ei kykene hoitamaan. Jos EU luopuisi ydinvoimasta niin millä muulla kuin hiilellä se ja tuleva sähkön käytön lisääminen korvattaisiin. Hiilivoimalat tappaisivat ja saastuttaisivat luontoa ihan eri potenssiin kuin ydinvoimalat. Ainakin kasvihuonekaasu vähennykset voi unohtaa jos luovutaan ydinvoimasta.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Hiilellä, tai sitten lisäämällä riippuvuutta Venäjästä ja arabimaailmasta.

Ei sillä että sekään ajatus miellyttäisi.

Toimituksen poiminnat