*

Oula Lintula — rehellisyys ja poliittinen tahto Sananvapauden, suomalaisten edun ja demokratian puolesta.

Lakikieli ja arkikieli eivät kohtaa, puhe Alussa on sana -mielenosoituksessa

Tämä oli puheeni Alussa on sana -mielenosoituksessa Tampereella tänään. Puheessa viitattu kansalaisaloite on tässä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2251


Kuvitelkaa.

Kuvitelkaa oikeudenkäynti, jossa erään tietyn puolueen edustajaa syytetään taposta. Hänet on nimittäin nähty kävelevän väkijoukossa mukanaan kirves. Syytetty ei ymmärrä koko syytettä, sillä hän lämmittää mökkinsä haloilla, ja hän oli juuri ostanut sen kirveen rautakaupasta. Syytetty kysyy, kuka muka on kuollut, mutta edes syyttäjä ei sitä tiedä. Syyttäjä ei edes tiedä, onko kukaan ylipäänsäkään kuollut. Mutta siitä huolimatta syyttäjä syyttää taposta, koska kirveellähän voi tappaa.

Tapolla, kuten useimmilla rikoksilla, on uhri. Laissa lukee selvästi: "joka tappaa toisen, on tuomittava taposta". Mutta entäpä, jos pykälä olisikin erilainen? Entäpä, jos se menisikin näin: "joka tappaa toisen tai kantaa kirvestä julkisella paikalla, on tuomittava taposta". Silloinhan syyte olisi lain puitteissa aivan oikein.

No, rautakaupat edelleen myyvät kirveitä ja laajojen metsien maassa kirves on edelleen monelle hyvinkin tärkeä työkalu. Ei kaikkia kirveitä ostavia voisi syyttää, mutta ei heitä syytettäisikään. Syytettäisiin vain niitä, joiden poliittisista mielipiteistä syyttäjä ei pidä. Tätä ei tietenkään ääneen lausuttaisi.

Tämä olisi jonkinasteinen ongelma, mutta mitä tälle voisi tehdä? Pitäisikö osoittaa pykälän mielettömyys vaatimalla syytettäviksi kaikkia, jotka ostavat kirveen kaupasta? No, silloin vastustajat – joille ei alunperinkään ollut olennaista kirves, vaan se, että tietyn puolueen edustaja saatiin tuomituksi – voisivat syyttää saivartelusta. Vai pitäisikö lakia muuttaa? No, silloin vastustajat ilkkuisivat: "katsokaa nyt, tuo haluaa muuttaa tappamisen lailliseksi".

Mutta juuri tällä logiikalla toimii pykälä "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan", ja juuri tällä logiikalla sitä puolustetaan.

Mitä kiihottaminen kansanryhmää vastaan oikein on? No, kiihottaminen on tekemistä, jonka seurauksena joku kiihottuu, ja tämä jotenkin näkyy sen kiihottuneen henkilön toiminnassa. Mutta kun katsotaan tuoreita tapauksia, joissa ihmisiä on syytetty kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – kuka niissä on kiihottunut? Ei sitä syyttäjäkään tiedä. Ei lain mukaan tarvitsekaan tietää.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan todellakin tuomita henkilö, joka ei ole ketään kiihottanut kansanryhmää vastaan. Riittää, että henkilö on levittänyt mielipiteitä. Sekin riittää, että henkilö on levittänyt tietoa. Tilanne todellakin on se, että meidän yhteiskunnassamme tieto on rikos. Tämä lukee ihan suoraan laissa. Näin:

"Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Tietoa, mikä siis nimenomaisesti tarkoittaa perustellusti todeksi oletettuja väittämiä, on vankilan uhalla kielletty levittämistä, mikäli ne panettelevat tai solvaavat. Ja mitä panettelu tai solvaus sitten tarkoittavat – no, sitä laki ei kerro. Viime kädessä mitä tahansa, mistä kulloinenkin syyttäjä ei pidä.

Paitsi että laki on mielivaltainen, myös sen tulkinta on mielivaltaista ja riippuvaista siitä, kuka puhuu ja mikä on puheessa viitattu kansanryhmä. Pykälä on muotoiltu siten, että sitä rikkoo käytännössä kuka tahansa, joka käy kriittistä poliittista keskustelua asioista, jotka jotenkin liittyvät joihinkin kansanryhmiin. Syyttäjä ei syytä kaikkia siitä yksinkertaisesta syystä, että hänen aikansa ei siihen riitä. Sen sijaan syyllisten joukosta valitaan niinsanotulla poliittisella pärstäkertoimella ne, joita syytetään. Entisen valtiomiehen opein: kun syyllinen on tiedossa, rikos kyllä keksitään.

Lain epämääräisyys ja sen epäjohdonmukainen soveltaminen ovat tärkeimmät syyt sille, että olen yhdessä Aleksi Melton kanssa pannut vireille kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on perusmuotoisen kiihottamisen kansanryhmää vastaan poistaminen rikoslaista.

On syytä korostaa, että kuten tappamisenkin kohdalla, on olemassa asioita, joiden kieltäminen on perusteltua. Tällaisia asioita todellakin on pykälässä "törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Toisin kuin rikoksen tavallinen muoto, törkeässä muodossa on varsin hyvin selitetty niitä tekoja, jotka halutaan kieltää ja joiden kieltäminen on useimpien sananvapausaktivistienkin mielestä ihan ymmärrettävää. Näitä tekoja ovat esimerkiksi yllytys murhiin ja yllytys sotarikoksiin. Kansalaisaloitteemme ei pyri muuttamaan tätä pykälää asiallisesti ottaen millään tavalla.

Kun olen aiemmissa keskusteluissa kritisoinut pykälän tavallisen tekomuodon olemassaoloa ja vedonnut ihmisoikeuksiin kuten sananvapauteen, on vastapuoli usein tokaissut, ettei vihanlietsonta ole mikään ihmisoikeus – siitä huolimatta, että laki ei siitä mitään puhukaan. On valitettavaa, ja ilkeämielisempi voisi jopa sanoa että suunniteltua, että pyrkimykset muuttaa ongelmallista lakipykälää on niin helppo tulkita pahantahtoisilla tavoilla: "katsokaa nyt, tuo haluaa muuttaa vähemmistöihin kohdistuvat tappokäskyt laillisiksi".

Ei, en halua. Meillä on pykälät väkivallasta ja jopa rikokseen yllyttämisestä. Meillä on pykälä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja jos tämä aloite sille jotain tekee, niin se vain selventää sitä. Mutta sanat eivät ole tekoja. Sanat ovat välttämättömiä välineitä yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tavoittelemiseksi.
Myös niille vähemmistöille. Ei laki puhu nyt eikä muutettunakaan vähemmistöistä mitään, eikä sen tarvitsekaan puhua. Jokainen meistä on yhden ihmisen kokoinen vähemmistö; se, joka kannattaa vähemmistöjen oikeuksia, kannattaa yksilöiden oikeuksia. Ja sananvapaus, jos mikä, on yksilöiden oikeus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen oikein kriitinen kiihottamispykälää vastaan, mutta harmittaa joka kerta kun argumentiksi nostetaan kiihottuminen. Eihän muissakaan rikoksissa edellytetä rikollisen menestyksellisyytä? Pykälä ei ole hyvä, mutta vastustavien argumenttien soisi olevan edes osiltaan loogisia.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Mutta juurihan tuossa mainitaan esimerkkinä eräs pykälä: tappo.

Ei oikeasti ketään syytetä taposta sellaisessa tilanteessa, jossa edes syyttäjä ei tiedä, kuka on tapettu.

On totta että pykälää voi vastustaa monin muinkin argumentein, mutta puheaika oli rajattu ja tällä kertaa paneuduin tähän.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Minusta on hyvä, että vihapuheet ja kirjoitukset mukaan lukien kiihottaminen jotain kansanryhmää vastaan ovat lain mukan rikollista toimintaa. Se tästä vielä puuttuukin, että tekijää voitaisiin rangaista vasta sen jälkeen, kun voidaan osoittaa, että joku puheen kuullut tai kirjoituksen lukenut syyllistyy rikokseen, kuten tappoon tai murhapolttoon ennen kuin yllyttäjä voidaan tuomita.

Tällä viikolla tuomittiin helsinkiläinen nainen joukkosurman valmistelusta. Hän puolustautui sillä, ettei hän ollut mitään rikosta tehnut. Oli vain suunnitellut tokoa, jota ei aikonutkaan toimeenpanna.

Vihapuheet ja kirjoitukset ovat jo tekoja. Nyt myrkyttävät yleistä ilmapiiriä. Sen vuoksi niitä pitää lainsäädännöllä rajata. Ne ovat sanallista muiden ihmisten kiusaamista, eivätkä millään tavoin hyväksyttävää toimintaa.

Ei niitä lainsäädännölläkään voi lopettaa, mutta on hyvä, että Suomessa on säädety raja sille, mikä ei ole hyväksyttävää. Keskustella voidaan ja keskustellaankin varmaan maailman tappiin, missä vihapuheen ja muun puhumisen raja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Minusta on hyvä, että vihapuheet ja kirjoitukset mukaan lukien kiihottaminen jotain kansanryhmää vastaan"

Ei tässä ole kyse jostakin kansanryhmästä vaan yhdestä tietystä ryhmästä joka on saanut etuoikeutetun statuksen ja suojan. Kaikkia muita kansanryhmiä saa vihata ja haukkua vaikka yötä päivää eikä syyttäjä korvaansa lotkauta.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Niin no, minun filosofiani on semmoinen, ettei pidä rangaista rikoksesta, jolla ei ole uhria.

Mitä yleisen ilmapiirin myrkyttämiseen tulee, niin sitähän juuri tuo lakipykälä tekee. Ja varsinkin sen valikoiva soveltaminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Niin no, minun filosofiani on semmoinen, ettei pidä rangaista rikoksesta, jolla ei ole uhria."

Ei tietenkään ja oletan että useimmat tiedostavat että vihapuhelain tehtävänä on estää kritiikki humanitaarista maahanmuuttoa kohtaan.

Toimituksen poiminnat